Pink Paw Print

26.11.2014

Aika menee nopsaa kun paljon tapahtuu

Työharjottelui sujui loppuun ihan jouhevasti :) Viimeisenä päivänä tuli jopa ihan tippa linssiin, kun lapset oli askarrelleet mulle kortin, ja lauloivat sitte laulunkin. Kokonaisuudessaan tuosta työharjottelusta voisinkin sanoa, että loppujen lopuksi se lasten kanssa oleminen ei ollut ollenkaan se kamala osa. Niiden kanssa oli oikeastaan ihan kivakin pelailla ja leikkiä, jutustella ja muuta vastaavaa. Ei musta nyt toki mitään hurjan lapsirakasta ihmistä siltikään tässä ajassa muovautunut, mutta kyllä mun näkökulmat saivat vähän laajennusta.

Sen sijaan haastavampaa oli kyllä se kaiken suunnitteleminen. Tuntui, että vaikka lapset saa varmasti innostettua vaikka mihin, niin mites sitten koulu, ohjaaja, opettaja... minkälaista niitä varten pitää suunnitella, että vaikutan asian osaavalta, perusteelliselta opiskelijalta. No, sain kuitenkin vahvan kakkosen tästä näytöstä (asteikolla 1-3), jonka koin ihan kohtuulliseksi, varsinkin kun siinä keskustelutilaisuudessa sitten harmiteltiin, että miksi ei voisi antaa 2½, niin joo tyytyväinen olen.

Ja etenkin tyytyväinen itseeni, koska mun henkilökohtaiset tavoitteet toteutu todella hyvin. Sain luotua tosi hyvän suhteen niihin lapsiin, vaikka aluksi pelkäsin ja huolehdin, etten osaa edes puhua niille. Yllätyin kans tosi paljon siitä, että ne lapset tykkäsi musta ihan hirveästi, ja no tietysti myös siitä, miten paljon sitten itse myös tykkäsin niistä.
Pääsin myös harjoittelemaan sitä todella käskevää ja tiukkaa äänensävyä, ja onnistuinkin siinä. Ja no, kuka tahansa joka mua vähän tuntee, tietää kyllä, että minkäänlainen ankarana, tuimana tai komentelevana olo ei oikein istu mun luonteeseen. Joten se, että saan riehuvan lapsiryhmän asettumaan aloilleen ihan vaan käyttämällä ääntäni vakuuttavasti, on kyllä saavutus. Niin joo, olen kyllä tyytyväinen, en ois uskonut että pääsen ihan niin pitkälle.



Viimeisen päivän jälkeen perjantai-iltana me otettiinkin Jussin kans asiaksemme rentoutua oikeen kunnolla raskaan viikon jälkeen. Ostettiin kaikkea mahdollista epäterveellistä: pahoja rasvoja, huonoja hiilihydraatteja, alkoholia, kofeiinia, sokeria, nikotiinia. Sitten yhdistettiin ne vielä siihen, että leiriydyttiin sohvalle katsomaan telkkaria, valvottiin koko yö ja mentiin vasta aamulla nukkumaan. Selviydyttiin kuitenkin hengissä. Ei tosin kaikkea syöty, joten se voi olla syy selviytymiseen,



Heti lauantaina pääsinkin sitten näkeen pitkästä aikaa koulukavereita, kun vieteltiin yhden kaverin tupareita. Mukana oli tortillaa ja tequilaa, ja ilta päättyi luontevasti baariin, jossa tienasin itselleni ilmaisia juomia voittamalla vanhassa kunnon Duck Huntissa jatkuvasti. Aikoihin ei oo sellasta krapulaa ollut ku seuraavana päivänä, huhhuh.



Eka kouluviikko meillä oli tosi lyhyt, niin pääsin jo torstaina lähtemään Raaheen. Ehdin näkeen jo toiset ilotulitukset tälle vuodelle (ja mitä ihmettä, Raahessa oli oikeasti isommat ilotulitukset ku Tampereella???) joulukadun avajaisissa. Perjantai-ilta menikin rauhallisesti pienellä porukalla Sing Staria laulellen ja korttia pelaten, ja kerrankin jätettiin se bluukkari väliin. Thank god, koska mun lompakolla ei tosiaan olis ollut varaa maksaa mitään kuutta euroa sisään ja yhdeksää euroa valkovenäläisestä. Mukava viikonloppu oli kyllä taas kerrassaan, eiköhän tällä Raahe-annoksella taas pärjää sitten jouluun asti :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

:3