Pink Paw Print
Näytetään tekstit, joissa on tunniste matkailu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste matkailu. Näytä kaikki tekstit

22.12.2017

Lontoo - sinne, takaisin, sinne ja takaisin (ja tunnin päikkärit)

Me seottiin ihan täysin Jussin kans alkusyksystä, ja järkättiin itsellemme Lontoon matkat. Kyllä, kaksi kappaletta, samalle syksylle. Ei, kumpikaan meistä ei saanut töitä, eikä voittanut lotossa. Moneen kertaan arkena tuli mietittyä, että ei hitto oikeasti mitä mentiin tekemään, koska vaikka maksettiin tosi iso osa matkoista heti syksyllä etukäteen (molempien matkojen majoitukset, lennot jne.) niin tietysti haluttiin reissuille käyttörahaa, ja sitä piti säästää niistä olemattomista tuloista, joita työttömälle ja opiskelijalle kertyy. Ja tietysti saatiin hieman ulkopuolista sponsorointia vanhemmilta. Eli toisin sanoen, tän syksyn arki ei oo ollut rahallisesti ihan hirveen joustavaa!

Reissut oli kuitenkin 120% worth it, en kadu lainkaan, yhdet parhaimmista asioista joihin oon rahaa ikinä pistänyt. Tässä tällanen tiivistetty (joojoo, kilometrin mitalta kuvia taas, mutta tää on silti tiivistetty!) pläjäys meidän matkoista.


Ensimmäinen reissu me käytiin Jussin kanssa kahdestaan, ja tää oli meidän sellanen budjettimatka: vuokrattiin maailman scrubuisin AirBnb-kämppä, ei tuhlattu rahaa mihinkään ylimääräiseen, hyödynnettiin kaikki ilmaiset museot (Natural History Museum, Science Museum, British Museum) ja käytiin tsekkaamassa kaikki must see -nähtävyydet. Ulkona kyllä syötiin, ja ostettiin Tesco tyhjäksi naksuista.


Yks mun lempiaterioista on aamupala, ja voin kyllä sanoa, että vaikutus ulottuu Englantiin asti.


Mun must see-nähtävyyksiin kuului ehdottomasti tää Harry Potter -kauppa...

...ja Sherlock Holmes -museo.

Tää meidän eka reissu sijoittui syksylle, joten vaikka Suomessa oli jo viilentynyt, Lontoossa oli tietysti aivan ihana ilma kävellä kattomassa paikkoja ja puistoja ynnä muita. Sille ois toivonut enemmänkin aikaa, koska tietysti siellä ois riittänyt niin paljon paikkoja joissa kävellä. Ehkä kuitenkin parempi, että tämä reissu oli se lyhyt, sillä Jussi otti mukaan uudet conversensa, jotka luonnollisesti jalkaan muotoutuessaan onnistui aiheuttamaan kamalat rakot :D...

Myös yksi pubi-ilta mahtui ohjelmaan. Sattui inhimillinen erehdys, sillä Happy Hourin aikaan oli tarjouksena "kaksi yhden hinnalla", ja oletettiin, että kaikki niistä oli drinkkejä, halvan hintansa takia. No, tilattiin tämmöset juomat, ja yllätys oli suuri kun baarimikko toi sitten meille pöytään kaksi KANNUA :D Reippaina suomalaisina nautimme kannu per naama, ilman mitään sählinkiä!

Alkuperäinen syy tälle ekalle reissulle oli tosiaan se, että Jussin kaverilla oli häät Gainsboroughssa. Me oltiin siis vain pari päivää Lontoossa, ja lähdettiin sitten junalla keskelle ei mitään. Nää oli ekat häät, joissa oon koskaan ollut, ja aluksi mua stressas et miten siellä sosiaalisoidaan kun eihän kukaan muu kuin hääpari tunne meitä, mutta huolet oli turhia: Häissä oli oikein kiva "kavereiden pöytä", jossa kukaan ei tuntenut toisiaan, eikä ollut sukua hääparille, ja se yhdistettynä avoimeen baariin takas kyllä sen, että ilta oli hauska! Meidän hotelli oli niin keskellä ei mitään, että sen sisällä ei ollut edes kenttää soittaa taksia, mutta pihalta sentään onnistui :D


Meidän toiselle reissulle vuokrattiin aivan älyttömän hieno AirBnb-kämppä, mutta toisaalta senkään hinta ei päätä huimannut kun saatiin jakaa se neljään pekkaan. Meillä oli nimittäin matkakavereina Katriina ja Juuso!

Tällä matkalla oli kans paljon enemmän aikaa vaan tutkiskella Lontoota, sillä oli useampi päivä aikaa, ja ainoa etukäteen suunniteltu meno meillä oli Gorillazin keikka. Tälle reissulle oltiin myös budjetoitu enemmän rahaa kuin ensimmäiselle, ja olikin ihana kierrellä kaiken maailman teekauppoja ja muita, kun sai ostella kaikkea ihanaa 

Ekana päivänä meidän onnellinen seurue ruuan äärellä. Tän kuvan ottohetkellä oltiin noin tunti sitten herätty meidän tunnin iltapäikkäreiltä, kun oltiin aiempana yönä saatu 0-2h unta ja lennolla 0-2h unta ja oltu hereillä koko päivä, ja vielä kävelty suurin osa siitä :) Ihmettelen, et me näytetään enimmäkseen eläviltä!

Meidän majoitus oli tosiaan vähän varakkaammalla asuinalueella, ja sisustan lisäksi sieltä oli omalla tavallaan tosi kivat parvekenäkymät! En nyt ehkä sanois, että noi isot talot ja joenpätkä on maailman esteettisimmät asiat, mutta ainakin se on näkymä, jossa en oo aiemmin aamukahviani juonut.



Kämppämme lähellä oleva puisto.

Heti ekana päivänä löydettiin joku aivan älyttömän söpö kahvila, mistä sai sairaan hyviä kahvi yms. juomia ja aamupalaa. 



Samana päivänä käytiin vielä jossain tosi suositussa Fish and Chips paikassa, joka ei ehkä ulkonäöltään ollut kovin hohdokas, mutta selvästi oli paikallisten suosiossa ja pitäjät oli aivan ihania. Myös tuo ylempänä ollut ryhmäkuva otettiin siellä, sillä kassamies ystävällisesti tarjoutui sen ottamaan!

Samana päivänä kun käytiin Tintin kanssa National Galleryssä, käytiin myös tämmösessä tosi kivassa pubissa, josta saatiin aivan älyttömän hyvää ruokaa ja juomaa!

Valitse vegelounas...

...päädy ottamaan maistiaisia poikaystävän lihalautaselta. Noh, niin se joskus menee!
Ennen kotiinlähtöä käytiin vielä samassa paikassa, jossa käytiin ekana päivänä aamiaisella, mutta poikien tilaamat pirtelöt oli hieman pettymys. Sen sijaan mun tilaama juustolautanen oli unelmien täyttymys, ja Katriinan juustokakkukin oli ilmeisesti erittäin makoisa!


Ruuan ja herkkujen lisäksi matkan aikana yritettiin maistella myös mahdollisimman erilaisia oluita...

...sekä tutustua brittiläisiin juomaperinteisiin.



Meille tuli matkan paljon aikana sellasta vähän yllättävää kivaa ohjelmaa! Päästiin mm. käymään Twitchin Lontoon Community Meet upissa. Tapahtuma oli ilmainen, sinne piti vaan ilmottautua, joten miksipäs ei! Siellä oli kuitenkin niin hirveä väkimäärä, että kun oltiin saatu ilmaiset juomamme ja pelattu pari erää, päätettiin jatkaa matkaamme.



Hyde Parkissa sattui myös olemaan Winter Wonderland - ja se ei ollut yhtään mitä kuvittelin. Kun tekstissä mainitaan, että on rakennettu tilapäinen huvipuisto jonnekin, mun odotukset oli... noh, paljon matalammalla. Koko huvipuisto oli ihan v a l t a v a, meillä kesti noin tunti kävellä sen läpi.



Käytiin myös Gfootin pop upissa, jonka idea oli mulle jotain ihan uutta: Siellä oli Gorillaz kamaa myynnissä, DJ soitti musiikkia, pihalla oli alkoholikoju... tosi jännää, mutta kivaa, ja me saatiin aivan älyttömän lämmin vastaanotto! (mun epäilys tähän liittyen on se, että henkilökunta oli koko päivän nauttinut glögiä siitä pihakojulta :D:D) Mä sain ilmaisen Gorillaz-mukin, ihan vain sinisten hiukseni ansiosta!


Tietysti kans yks reissun kohokohdista oli tää keikka, joka oli aivan älyttömän huikea. Omista lemppareista tuli kaikki paitsi yks, ja muutama lemppari oli oikeesti mulle yllätys, koska oletin et niitä ei soitettais. Mutta joo, ei sitä pysty sen enempää kuvailemaan, ihan mahtavaa oli. 


Molemmat reissut oli kyllä aivan mahtavia, ja ihanaa oli kans se, että ne oli täysin erilaisia! Ja siitä huolimatta tuntui, että vieläkin ois ollut paikkoja, joissa ois halunnut käydä, ja ois helposti voinut viipyä pidempään. Osa kiitoksesta menee tietysti myös mahtavalle matkaseuralle: en oo mitenkään yllättynyt siitä, että Jussin kans oli kiva matkustaa, mutta Juuso ja Katriina oli myös ihan unelmamatkakavereita, ja lähtisin millon vaan uudelle reissulle tän porukan kans. 



12.7.2017

Superhauskaa (ja kuinka photobucket petti meidät kaikki)

Tän merkinnän oli alunperin tarkoitus keskittyä alkukesän tapahtumiin, mutta kun pari päivää sitten avasin blogin sitä merkintää aloitellakseni (ja uudet ulkoasugrafiikat asettaakseni), kohtasin ihanan yllätyksen: blogin kaikki kuvat on kadonneet.

Photobucket on siis ovelasti mennyt päivittämään ehtonsa niin, että sinne ladattuja kuvia ei voi enää upottaa kolmansien osapuolien sivustoille ilmaisella tunnuksella. Oon käyttänyt photobuckettia vuodesta 2007, joten voitte kuvitella mikä määrä eri blogien kuvia mulla on sinne ladattuna. Nyt, vaihtoehtona on siis joko maksaa 400e/vuosi tunnuksesta, jolla kuvat palautuu näkyviin, tai ladata kaikki kuvat eri palvelimelle ja korjata kaikkien merkintöjen linkit. Mukavaa!

Tarpeetonta liene sanoa, että aion ihan juuri poistaa koko photobucket-tunnukseni, passiivisaggressiivisen palautteen kera. Kuvalinkkejä korjailen tästä blogista sitä mukaan kun jaksan, mutta suurin osa blogin näyttökerroista tulee aina uusille merkinöille joka tapauksessa, joten asia ei ole ykkösenä päiväjärjestyksessä.


Tämä vastoinkäyminen vähän lannisti mun innokasta blogaushalukkuutta, jolla bloggerin tällä kertaa avasin, mutta tässä silti pari kuvaa kesältä tähän mennessä:

Pride-marssille osui aivan jääääärjettömän hyvä ilma. Hetken kerkes jo olkapäät punottaa, mutta onneksi yhdellä seurueesta oli sit aurinkorasvaa, oisin nimittäin ollut marssin jälkeen melko kärvähtänyt ilman :D 


Suoritettiin parin viimeviikon aikana kunnon maakuntamatkailua: Käväistiin ensin Raahessa (jossa vietettiin pitkästä aikaa kunnon eeppinen museonrantailta Ollinsaarijatkoilla), ja saatiin idea sitten, että hei, nythän vois lainata iskän Volvoa, ja lähtä käymään pienellä reissulla. Niin me sit käytiin Porissa, Kausalassa, ja Porvoossakin pieni päiväreissu. Oli kyllä pitkästä aikaa kiva päästä ajelemaan kesäisiä maanteitä pitkin, vaikka muuten en ookaan autoa kaivannut sen jälkeen kun se myytiin.

Kuvan minigolf-kenttä oli muuten ihan rikki, kentällä oli niin paljon kaiken maailman havunneulasia, ettei tässä pelissä pärjännyt taidolla vaan tuurilla, mikä johtikin siihen, että voitin - ensimmistä kertaa ikinä - Jussin minigolffissa!

Pari päivää sitten kamppailtiin sen kanssa, miten meidän sulakkeet riittää meidän teknologialle. Meillä nimittäin jo aiemmin muuton yhteydessä paukkui sulakkeet, kun kytkettiin meidän koneet, konsolit, telkkari, akvaario yms. olohuoneeseen, ja silloin ratkaisuna vedettiin eteisestä jatkoroikalle mun tietokone. Nyt kun tehtiin pientä koneiden uudelleenjärjestelyä (ts. Jussille streamikone ja vaihdeltiin vähän koppia), kohdattiin uudelleen sama ongelma. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin, kaikki laitteet toimii ja sulakkeet ei poksu!


Ollaan ehditty nyt muutama päivä huilia kotona, perjantaina sitten taas reissun päälle, ja suuntana Ilosaarirock. Kyllä sitä ehti jo ihastua taas siihen, miten helposti autolla pääsee joka paikkaan, koska oikeasti, Suomessa on ihan hemmetin vaikeaa matkustaa itä-länsi-suunnassa???

21.5.2017

Prokrastinaation jalo taito

Yleisesti ottaen oon elämäni aikana saanut aika paljon kehuja siitä, että oon ahkera, tehokas ja tunnollinen. Mun omakuva itsestäni on kuitenkin enemmän laiska ja mukavuudenhaluinen. Paljon on pitänyt siitäkin itsensä kanssa neuvotella, että millonhan sitä on laiska, ja milloin sitten ihan oikeasti vaan todella väsynyt ja levon tarpeessa, ja miten laiska ja mukavuudenhaluinen on oikeasti enemmän itsensä haukkumiseen käytettäviä moitteita, kuin varsinaisia luonteenpiirteitä, ihan kuten tyhmä ja aikaansaamaton.

Joka tapauksessa, tällä hetkellä, todella laiska fiilis.

Pari viime kuukautta tuntuu humpsahtaneen jotenkin tosi kiireellä, ja hieman sumussa. Vähän koko ajan ollut sellanen fiilis, että "no nyt vielä loppurutistus!" ja sitten se ei ookaan vielä loppurutistus vaan oikeesti on vielä hommaa. Joka tapauksessa, viime viikon koekasan ja "loppurutistuksen" jälkeen, mun aivot totaalisesti heittäytyi narikkaan ja kesälomafiilikseen, ja oon kirjaimellisesti 4 päivää yrittänyt tehdä jotain, saamatta mitään aikaiseksi. Ongelmana kuitenkin se, että vielä pitäis jostain kaivaa inspiraatio näihin kevään viimesiin hommiin. Jutun ei pitäis olla kiinni levosta, sillä mun edellinen koe oli torstaina, ja sen jälkeen mulla on ollut hyvin aikaa levätä ja viihdyttää itseäni, että jaksaisin vielä palata hommiin. Mutta nyt ei meinaa millään lähteä.

Jussin pääsykoemateriaaleissa oli artikkeli, jossa pohdittiin, että aikaansaamattomuuden tunne olisi huipussaan 20-25-vuotiaana, ja etenkin akateemisessa ympäristössä. Yllättäen myöskään perfektionismi ei ehkäissyt aikaansaamattomuuta, vaan päinvastoin ennusti sitä. Ihanaa. Tässähän voi melkein heittäytyä olosuhteiden uhriksi!

Pystyn kyllä myöntämään sen, että sillon kun rupean hommiin, niin asioita tapahtuu, ja reippaaseen tahtiin. Toisaalta voisin kyllä palkita itseni myös erittäin hyvästä prokrastinaatiotaidoistani. Yleensä velvollisuuksien lähestyessä ensin siivotaan koko kämppä lattiasta kattoon, ehkä siivotaan laatikoitakin, silloin tällöin vaatekaappi. Oon tosi hyvä tekemään opiskelusuunnitelmia, ja tekeen niistä todella hienon näkösiä, koristelemaan muistiinpanoja ilman, että luen niitä. Parhaimmillani voin myös avata kirjan eteeni ja tuijottaa sen ohi pöytään haaveillen omiani, jos mitään muuta keinoa velvollisuudenvälttelyyn ei löydy.

Blogia en ole päivittänyt moneen kuukauteen, mutta nyt kun vaihtoehtona on joko tuutorointiraportin kirjoittaminen, opparisuunnitelman kirjoittaminen tai isotooppilääketieteen kokeeseen lukeminen, yhtäkkiä mun vaan teki mieli tehdä juuri tätä! Viime aikoina oon myös miettinyt, pitäiskö kokeilla omien saippuoiden valmistusta, ja tekis mieli tää bloginkin ulkoasu päivittää. Mistä tavallaan pääseekin miettimään, että kokonaisuudessaan ei oikeastaan ole kyse siitä, etten saa aikaiseksi mitään, vaan etten saa aikaiseksi sitä mitä pitäisi.

Ja koska tää on ensimmäinen päivitys vuonna 2017, juhlitaanko asioita, joita OLEN saanut tänä keväänä aikaiseksi?
PALJON kouluhommia. Sitä ei voi kieltää. Tää meidän bioanalyytikkopäivän videoprojekti on varmaan yksi suurimmista hommista, ja jää kyllä iki ajoiksi mieleen sellasena "ei helvetti ei tää vaan koskaan voi tulla valmiiks?!"-projektina, joka valmistuikin aikatauluansa edellä. Onnistuttiinhan sitä someakin vähän kuohuttamaan :D
Samuli Putron keikka, pitkästä aikaa. Sattui olemaan juuri sopivasti mun synttärien aikaan, joten ostin sen itselleni vähän niinkuin lahjana.
Käytiin Jussin kanssa Tallinassa. Tää on ollu mun "to do"-listalla ERITTÄIN pitkään, koska c'mon se on tossa vieressä ja sinne pääsee halvalla. Tuli tarpeeksi hyvä laivatarjous eteen, niin tulipa viimein sielläkin käytyä, ja pakko kyllä sanoa, että ens kerraksi täytyy varata paljon enemmän aikaa!
Vappukin oli, mutta enemmän se aikaansaaminen tässä on ollut se haalarimerkkien kiinni ompeleminen ja ihmisten ilmoille lähteminen, kylmästä ilmasta huolimatta. 

Tää on kyllä enemmänkin jonkun muun aikaansaannos, mutta jotain, mitä oon käynyt ihmettelemässä joka kerta kun oon käynyt Raahessa: meidän vanhojen kotitalojen purkamista. Niin ne yksi kerrallaan päätyi romuksi. Hauska ajatella, että sitä pihapiiriä ei ole siinä enää ihmeteltävänä!
Tanssin kevätkausi on pian purkissa! Tässä meidän jazztanssin ryhmä, meillä oli juuri tänään kevätnäytös :) Ensi viikolla enää yhdet treenit ja showcase night, ja sekin on sitten siinä. Sanoisin jotenkin, että muutenkin tosi antoisa kevät ollut tanssin suhteen. Alkukevään olin toooosi pienessä ryhmässä ja saatiin melkein yksityisopetusta, ennen kuin ryhmä lopetti juurikin kokonsa takia, ja siirryin tähän isompaan. Myös se joulun jälkeen aloitettu baletti on kyllä tarjonnut mulle ihan uudenlaisia haasteita tanssin saralla :D



28.12.2016

Koko syksy meni - mitä on tapahtunut

Vuodenvaihde on lähentymässä, ja mulle tuli sellanen viime hetken himo tehdä kuluneeseen syksyyn pieni katsaus. Se on nimittäin oikeasti mennyt ohi nopeammin kuin aika koskaan. Yksi erittäin pätevä syy siihen on, että mun syksy on ollut TODELLA tiivis. Joten, ennen kuin vuosi 2017 pamahtaa paikalle, erittäin pikainen katsaus kuluneeseen syksyyn:


Mulla oli alkusyksystä ensimmäinen bioanalyytikkokoulutuksen työharjoittelu, eli näytteenoton harjoittelu. Tein sen Raahessa, koska harjoittelu kesti vain pari viikkoa ja se on sellanen sopiva aika viettää Raahessa, ja Tampereen alueella muutenkin on ruuhkaista harjoittelupaikkojen suhteen. Odotin siis, että tää harjottelu on se pahin ja odotin vaan niitä seuraavia, labrapainotteisia harkkoja. Et tää vaan pois alta.

Mutta toisin kävi: Mun harjottelu oli tosi antoisa, opin ihan sairaasti kaikkea uutta, sain hurjan määrän itsevarmuutta mun näytteenottoon, ja työyhteisö otti mut tosi lämpimästi vastaan, ja heippoja sanoessa monet toivoi, että tulisin vielä takaisin. Kyllä se varsinainen labrapuoli yhä kiinnostaa mua enemmän kuin näytteenotto, mutta huomattavasti odottamaani parempi fiilis jäi!



Tähän syksyyn on myös kuulunut tuutorointi! Hain viime keväänä hieman hetken mielijohteesta tulevien biojen tuutoriksi, ja tulin sit päässeeksi. Keväällä käytiin jo koulutukset, mutta the main event on ollut tässä syksyllä.
Meillä oli myös kissa hoidossa noin viikon ajan!
Jukka Palmu on ehtinyt pyörähtää Tampereella ilokseni parikin kertaa.
Ainoat opiskelijabileet, joissa oon kunnolla ollut (eli siis alkoholin vaikutuksen alaisena) tänä vuonna: Hämeenkadun appro. Ja kyllähän sitä oltiinkin. Jatkoilla pähkäiltiin Jussin kans ihan hirveesti, että miten ihmeessä Mighty 44 ei soita Dynamitea, ja huudeltiin Dynamitea tasaisin väliajoin keikalla. Kotona sitten hoksattiin, että ei se tainnut olla sen biisi.
Oon hankkinut tänä syksynä mun ensimmäiset lasit! Mulla on siis ollut hajataittoa jo jonkin aikaa, se ei oo muuten mua häirinnyt kuin silloin, jos yritän vaikka luokan perältä lukea mustaa tekstiä valkoiselta pohjalta: se teksti näyttää jotenkin "suttuiselta." Hirveästi muuten erot ei pistä silmään juuri kuin kauempaa tekstiä lukiessa, mutta oon kyllä tykästynyt näihin laseihin asusteenakin!
Syksyyn on kuulunut erittäin paljon opiskelua. Tässä Pekka avustamassa mua molekyylibiologian opinnoissa.
Suuri muutos elämässä: Myytiin Volvo pois! Ja ei siis ostettu mitään autoa tilalle, vaan ollaan nyt täysin autottomia. Näin joulun aikaan sen on kyllä taas jotenkin paremmin huomannut, kun ei voinutkaan vaan kasata kaikkea autoon ja lähteä huristelemaan, vaan piti varailla lippuja ja kantaa tavaroita ja ties mitä. Ja onhan se ollut outoa, kun oon kuitenkin 18-vuotiaasta asti liikkunut autolla just sinne ku haluan just sillon ku haluan. Toisaalta, ihana tietää, että huoltoihin ja bensaan ei mene enää rahaa, ja Tampereen sisällä oon kyllä tarvinnut autoa toooosi vähän.
Myös siskoni Tiina kävi kaverinsa kanssa Tampereella vierailulla!
Sijoitettiin Volvon myyntirahoista Jussin kans osa meidän sähköröökeihin: tilattiin kunnolla nesteitä, jotta riittää pitkäksi aikaa, Jussille nikotiinilla ja mulle ilman. Näiden avulla me ollaan arjesta jätetty tupakointi lähes kokonaan pois, lähinnä poltetaan jos joku tarjoaa ja jos ollaan lomalla tai juhlimassa.
Kuva koulun kuntosalin tanssimaratoonista. Oli siis yhteensä 3 tuntia hiphoppia ja zumbaa. Mun oli eka tarkoitus käydä vain se eka hiphop-tunti, mutta sitten ne ohjaajat sanoi, että ne, jotka on loppuun asti, saa pienen palkinnon. Joten jäin sit koko maratooniksi. Oisitte nähnyt mun ilmeen, kun paljastu, et se palkinto oli pieni proteiinipatukka...

Tässä random-kuva tanssitreeneistä. Meillä oli tänkin puolen vuoden aikana ihan huippuryhmä, ja meillä oli tosi hauska jouluesitys. Huomasin samalla, että oon ollut jo vuoden tässä ryhmässä, ja siirryn kevääksi yhden haastavampaan ryhmään. Vedin myös pienet yolot ja ilmottauduin kevääksi myös aikuisbalettiin. En oikeastaan sen takia, että alkaisin harrastaan balettia päätanssina, koska kyllä show-, jazz- ja nykytanssi on se mistä tykkään, sellasta vapaata ja satunnaista, mutta aattelen, että baletista vois olla hyötyä mun pirueteille ja nilkan ohjennuksille. JA SELÄLLE. Koska oon koko syksyn yrittänyt saada itseäni panostamaan selän hyvinvointiin, mutta pilates. selkävenytyset yms. on vaan niin tylsiä.
Pihvien pikkujouluissa askarreltiin pipareita.

Koko vuosi on mennyt kertakaikkiaan todella nopeasti ohi. Vilkaisin nopeasti blogia, ja huomasin, että oon kesällä tehnyt vaan tällasen samankaltasen "monsteripäivityksen", kun ei oo ollut aikaa kirjoittaa erillisiä merkintöjä kaikesta, mistä ois halunnut. Sama kesän meno on jatkunut aika lailla vuoden loppuun asti. Ja vaikka jotenkin tuntuu, että moni on voivotellut somessa, miten 2016 on ollut huono vuosi, niin mulle henkilökohtaisesti 2016 on ollut todella hyvä vuosi.

Jouluksi meno on hidastunut. Tultiin nimittäin viettään koko joulun aika Raaheen. Aluksi oli tarkotus matkata vähän siellä sun täällä, mutta nyt kun ei ole enää sitä autoa, pitäis kamoja raahata busseissa/junissa paikasta toiseen, eikä liputkaan ihan ilmaisia ole, joten tehtiin tällanen päätös sitten. Onkin ihan kiva, että on saanut olla tosi joutilaana, kun ei oo tarvinnut miettiä mitään tiukkaa aikataulua, milloin liikutaan paikasta A paikkaan B jne, vaan on täysin saanut rentoutua lomatunnelmaan!



Ei kai muuta sitten! Aion jatkaa lomailua rennoissa tunnelmissa, jotain järkevää teen sitten vasta tammikuun puolella. Vaikka joulu nyt jo menikin, niin hyvää joulua, ja ennen kaikkea  onnea tulevalle vuodelle 2017!