Superhauskaa (ja kuinka photobucket petti meidät kaikki)

Tän merkinnän oli alunperin tarkoitus keskittyä alkukesän tapahtumiin, mutta kun pari päivää sitten avasin blogin sitä merkintää aloitellakseni (ja uudet ulkoasugrafiikat asettaakseni), kohtasin ihanan yllätyksen: blogin kaikki kuvat on kadonneet.

Photobucket on siis ovelasti mennyt päivittämään ehtonsa niin, että sinne ladattuja kuvia ei voi enää upottaa kolmansien osapuolien sivustoille ilmaisella tunnuksella. Oon käyttänyt photobuckettia vuodesta 2007, joten voitte kuvitella mikä määrä eri blogien kuvia mulla on sinne ladattuna. Nyt, vaihtoehtona on siis joko maksaa 400e/vuosi tunnuksesta, jolla kuvat palautuu näkyviin, tai ladata kaikki kuvat eri palvelimelle ja korjata kaikkien merkintöjen linkit. Mukavaa!

Tarpeetonta liene sanoa, että aion ihan juuri poistaa koko photobucket-tunnukseni, passiivisaggressiivisen palautteen kera. Kuvalinkkejä korjailen tästä blogista sitä mukaan kun jaksan, mutta suurin osa blogin näyttökerroista tulee aina uusille merkinöille joka tapauksessa, joten asia ei ole ykkösenä päiväjärjestyksessä.


Tämä vastoinkäyminen vähän lannisti mun innokasta blogaushalukkuutta, jolla bloggerin tällä kertaa avasin, mutta tässä silti pari kuvaa kesältä tähän mennessä:

Pride-marssille osui aivan jääääärjettömän hyvä ilma. Hetken kerkes jo olkapäät punottaa, mutta onneksi yhdellä seurueesta oli sit aurinkorasvaa, oisin nimittäin ollut marssin jälkeen melko kärvähtänyt ilman :D 

Suoritettiin parin viimeviikon aikana kunnon maakuntamatkailua: Käväistiin ensin Raahessa (jossa vietettiin pitkästä aikaa kunnon eeppinen museonrantailta Ollinsaarijatkoilla), ja saatiin idea sitten, että hei, nythän vois lainata iskän Volvoa, ja lähtä käymään pienellä reissulla. Niin me sit käytiin Porissa, Kausalassa, ja Porvoossakin pieni päiväreissu. Oli kyllä pitkästä aikaa kiva päästä ajelemaan kesäisiä maanteitä pitkin, vaikka muuten en ookaan autoa kaivannut sen jälkeen kun se myytiin.

Kuvan minigolf-kenttä oli muuten ihan rikki, kentällä oli niin paljon kaiken maailman havunneulasia, ettei tässä pelissä pärjännyt taidolla vaan tuurilla, mikä johtikin siihen, että voitin - ensimmistä kertaa ikinä - Jussin minigolffissa!

Pari päivää sitten kamppailtiin sen kanssa, miten meidän sulakkeet riittää meidän teknologialle. Meillä nimittäin jo aiemmin muuton yhteydessä paukkui sulakkeet, kun kytkettiin meidän koneet, konsolit, telkkari, akvaario yms. olohuoneeseen, ja silloin ratkaisuna vedettiin eteisestä jatkoroikalle mun tietokone. Nyt kun tehtiin pientä koneiden uudelleenjärjestelyä (ts. Jussille streamikone ja vaihdeltiin vähän koppia), kohdattiin uudelleen sama ongelma. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin, kaikki laitteet toimii ja sulakkeet ei poksu!

Ollaan ehditty nyt muutama päivä huilia kotona, perjantaina sitten taas reissun päälle, ja suuntana Ilosaarirock. Kyllä sitä ehti jo ihastua taas siihen, miten helposti autolla pääsee joka paikkaan, koska oikeasti, Suomessa on ihan hemmetin vaikeaa matkustaa itä-länsi-suunnassa???

Kämppä-upgrade!

Yhtäkkiä on huhtikuu, hiihtoloma meni, pääsiäisloma meni, mä täytin 23, kaikkea jännää tapahtuu. Tällä kertaa tulin kuitenkin vain toimittamaan ne kauan sitten lupaamani kuvat uudesta kämpästä. Nämäkin on jo otettu tovi sitten, kun lunta oli vielä pihalla, mutta ovat odottaneet koneella vuoroansa.

Osa kuvista on otettu kännykän panorama-toiminnolla, koska mua laiskotti ja halusin vaan mahollisimman paljon huonetta samaan kuvaan, joten jos näyttää et joku nurkka huoneesta dippaa johonkin toiseen ulottuvuuteen, that is not the case. Mutta, tässä parinkymmenen kuvan kierros uudesta kämpästä!

Näkymä astuttaesta ulko-ovesta eteiseen. Heti vasemmalla vaatekomero, oikealla makkari, edessä keittiö. Tässä näkyy myös heti se, mikä mulle ekaks pisti tässä kämpässä ihanasti silmään: Lattiat! Tykästyin niihin ihan saman tien.

Nykyisessä asunnossa on hieman vähemmän kappitilaa kuin edellisessä, jonka vuoksi päätettiin luopua Narniasta (ts. sotkukaapista) ja pyhittää vaatehuone, no, vaatehuoneeksi. Paitsi et kyl siellä vähän vielä roinaa on, mutta siis sellasta tarpeellista roinaa!

Tässä näkymä makkarin ovelta huoneeseen. Maalaustelineen alla (ignooratkaa keskeneräinen maalaus ihan kokonaan) on tässä kuvassa vielä roinapussi, josta tähän päivään mennessä on - ihme kyllä - hankkiuduttu järjestelmällisesti eroon. Edelliseen makkariin erona myös se, että viimeisetkin pinkki-mustat sisustukset lähti kierrätykseen, ja makkari laitettiin muun kämpän kanssa samaan settiin.

Muuton yhteydessä ostettiin meille uudet tietokonepöydät, ja vanhat löysi paikkansa luontevasti makkarin nurkasta. Koska vessa on pienempi kuin edellisessä kämpässä, mun hiusromppeet, korut ja muu sälä siirtyi sulavasti tänne. Samoin kaikki mun askartelu- ja maalausvälineet on täällä, eikä Narniassa.

Näkymä sängyltä. Ruvettiin hurjaksi, kun Jussi sai uuden näytön, ja siirrettiin tuo sen entisenä kakkosnäyttönä toiminut telkkari makkariin pleikkari nelosen kanssa. Et ei vahingossakaan ois liian vähän ruutuja.

Tässä ikkunan puolelta otettu kuva keittiöstä. Mä tykkään ihan hirveästi siitä, että täällä keittiössä on tosi paljon kaappitilaa, ja myös runsaasti tuota pöytätilaa.

Pöytä. Ennen meillä oli pöytä aina ihan pieneksi laitettuna, mutta nyt tuossa on niin paljon tilaa, että se on meillä jatkuvasti jatkopalojen kanssa siinä. Mätsääviä tuoleja ei tosin vielä ole, ja määräkin on vajaa. Samoin verhot on hieman ongelma. Tykkään näistä muuten hirveästi, mutta tässä keittiössä on vielä pieni kaikuongelma, eli pitäis ehkä hankkia vähän runsaammat verhot tai isompi matto, jotta tästä sais mukavan hengailupaikan.

Iso jääkaappi+++ ja pakastin.

Kiva kun mahtuu krääsää pöydälle.

Toinen lemppari: tää liesi!

Jos eteistä pitkin olisi jatkettu vaatekomeron ohi ja vasemmalle, oltais päästy katsomaan takkinaulakot, sekä vessan ovi. Tässä kuitenkin vaan näkymä vessasta. Tosiaan, pienempi kuin edellisessä kämpässä, eli kaappitila katosi (ei edes peilikaappia!). Keittiön kaappitila kuitenkin korvas sen hyvin. eli kaikki ämpärit ja muut meni sinne, joten loppujenlopuksi tämä on ihan sopivan kokoinen. Myös harvoin käytetystä saunasta päästiin eroon, eikä sitä kyllä ole kaivannut.

Pahimpaan kaappitilan pulaan käytiin hakemassa tommonen kapea hyllykkö, missä on alhaalla kaappi, ja sit hyllytilaa näille, mitkä ennen oli meillä peilikaapissa. Mä oikeastaan tykkään tästä ratkaisusta, koska jostain syystä mun mielestä kaikki hajuvesipullot sun muut on niin kivannäköisiä, että ne voikin ihan hyvin olla esillä :D

Vessan ja takkinaulakon ohi mentyä pääsee olohuoneeseen, jossa ensin on vastassa meidän tietsikkanurkkaus :3 tää taitaa olla varmaan meidän molempien lempiasia tässä kämpässä. Ensinnäkin tää mahdollistaa sen, että Jussi voi striimailla ilman et tarvii stressata heilunko mä siellä jossain taustalla ilman housuja :D toisekseen, meidän molempien koneista lähtee melko monta johtoa, ja on jotenki aivan ihanaa et ne johtusotkut on tuolla kulmauksessa kaikki, ja tuolta tv-tason toiselta puolelta voi katella siistimpää olkkarinäkymää.

Tässä melko täynnä oleva kirjahylly. Turhaa pikkuroinaa siitä kuitenkin karsittiin melko rielusti, ja tehtiin tilaa mm. Narniasta poistetuille lautapeleille. Kirjoja ja elokuvia on melko vähän, mutta jos niiden lukumäärä rupee hirveästi kasvamaan, on tossa oikealla niin paljon tilaa, että siihen voi vaikka lyödä toisen samanlaisen hyllyn viereen. Nyt tämä kuitenkin riittää vallan mainiosti.

Tässä vielä nurkkaus vähän eri kulmasta. Näkyy myös Jussin uutukaiset akustiikkalevyt.

Nurkkauksen ohitettua avautuu näkymää siihen main-olkkariin. Mä pelkäsin aluksi, että meidän tietsikkanurkka tekis muun olkkarin tosi ahtaaksi, mutta tässä on tosi paljon tilaa! Paljon enemmän kuin edellisessä olkkarissa. Mahtuu pelaileen tanssipelejäkin ilman huonekalujen siirtelyä, eikä telkkarikaan oo enää ihan sohvan edessä :D

Akvaariokin on tällä kertaa päässyt oikealle priimapaikalle. Ennen se oli vähän kuin sohvan takana. Nyt se on mun mielestä paljon paremmalla katselupaikalla!

Kokonaisnäkymä sohvalla köllötellessä.

Tässä vielä parveke. Ihan saman mallinen kuin edellinenkin, mutta ei oo liian korkealla, ja siinä on LASIT. Asia, joita yhden lasittoman parvekkeen jälkeen taas arvostan.

Siinäpä se, näin suurinpiirtein :)

Mulla ei mennyt läheskään yhtä kauaa kotiutua tähän kämppään, kuin kahteen edelliseen. Mutta toisaalta, toinen niistä oli eka oma koti, ja toinen oli meidän muutto Raahesta Tampereelle, joten ehkä niissä molemmissa on ihan normaalia, että se ei vaan heti tunnu kodilta. Tänne muutettaessa musta rupes kuitenkin hyvin nopsaa tuntumaan, kuin tässä ois asuttu jo pidemmän aikaa. Kuhan tavarat alkoi löytää paikkojaan.

solut jaloissa

Ensimmäinen hengähdystauko alkuvuoden koulurupeaman jälkeen. Tai en tiedä voiko sanoa varsinaisesti hengähdystauko, kun projekteja on alla pari liikaa, mulla on yhä matikkakemian uusinta edessä ja seuraava koekin on jo ei ensiviikolla, vaan sitä seuraavalla. Mutta ainakin se ensi viikko on kokeista täysin vapaa, ja kudosleikkeiden aivan kamala verkkokurssiosio on viimein takana, ja koekin meni loistavasti (ihme kyllä)!

Mulla on ollut "lievästi" stressiä kaiken kouluhässäkän kanssa, varsinkin viimeiset pari viikkoa kun kokeita on tykitetty aika tiuhaan tahtiin. Varsinkin viimeisimmät immunologian ja histologian kokeet kiristi päätä, näin oikeasti viimeisen viikon ajan aivan ihmeellisiä unia soluista. Yhtenä yönä mun jalat oli jumissa jossain solumassassa enkä saanut niitä pois sieltä millään, ja kun heräsin olinkin hikisenä jumissa peitossa. Toisena yönä näin unta, että yritin käsitellä rauhasia kokonaisina, mutta ne oli epärealistisen isoja, ja puristin ne aina vahingossa rikki. Ja kaikkea muuta "hauskaa." Joo-o :D

Eipä siis varmaan ihme että kun tuo viimeisin koe oli ohi, sain nukuttua 12 tunnin täysin unettomat unet. Heräsin ja fiilis sellanen että nyt oon uudestisyntynyt. Toki tää kaikki kestää tasan sen aikaa, että avaan Tabulan ja katson mitä kaikkea nyt on vielä tekemättä, mutta ajattelin pitää tämän viikonlopun sellaista ajatustaukoa. Eilen käytiin katsomassa Jussin kans Deadpool ja illasta vaan rentouduin pelaamalla Sherlockia, tänään meen pyörähtään Vaasassa pienissä tuparikemuissa, sunnuntaina sitten vielä ihan rentoutumista. Kyl sitä sit taas ehtii palata kouluasioiden pariin. Maanantai ei myöhästy koskaan, vai miten se meni.



Meillä on ensiviikonloppuna tuparitkin, ja tässä häseltämisen ohella oon jotenkin kummasti saanut kuitenkin tätä kotiakin laitettua. Ai niin joo, en mä varmaan ole edes ehtinyt hehkuttaa että me ollaan tammikuussa muutettu ihan mahtavaan uuteen kämppäänkin? No, me ollaan. Sekin tehtiin parissa päivässä muuttoapulaisten avulla. Ai niin ja uskaltauduin viimein alottamaan taas tanssiharrastukseni muutaman vuoden tauon jälkeen. Ja pääsin tuutoriksi. Mut tästä kaikesta lisää joku toinen kerta, tää oli enemmän tällanen "meinasin kuolla mut selvisin kuitenki!" -merkintä.


Kyl on ollut tehokas tammi-helmikuu. Ei auta kuin toivoa että tää tahti tästä edes vähän hidastuis!

oma koti kullan kallis

Okei, kuukausi käänty jo marraskuuksi, ja ollaan siis Jussin kans asuttu tässä Tampereen kämpässä jo päälle 3 kuukautta. On varmaan korkea aika jo tälle kämppämerkinnälle. Hirveesti kuvia nyt sitten, kun kesti kerta niin kauan!

Tässä eteinen (ja hyvin sekavasti kaikki kengät ja takit voi voi...), ja lisäksi meidän, krhm, komero, Narnia. Siellä etualalla kaikkea oikeasti hyödyllistä, kuten lautapelit ja laukut, toisella puolella petivaatteet ja työkalut, sitten syvemmälle mentäessä löytyy legoja, skeittilautaa, kitaraa, sulkapallomailaa, rikkinäistä näppäimistöä ja niin no... Sitä ei turhaan sanota Narniaksi!

Tyylikäs avainnaulakko :3

Tästä palasia olohuoneesta vähän eri suunnista. Nyt valitettavasti tällaisessa ilta-valaistuksessa, kun tuntuu, etten ikinä ehdi valoisaan aikaan kotiin! Kuvissa näkyy akvaariota, Jussin työasemaa ja sohva-tv -nurkkaa.

Tavaraa täynnä oleva kirjahylly, parvekkeelle johtava kalamatto ja kukkaset.

Näkymä keittiöstä, sohvan takaa.

Pieni pikachu vahtii pelejä<3 taustalla jukkapalmu ja pikkukaktus.

Oleellisin spotti: telkkari ja kaikki pelikonsolit. :D Sitten näkymä keittiöön ja keittiön läpi makkariin. Makkarin ja keittiön välissä on näppärä liukuovi, ja täytyy kyllä tässä välissä antaa kehut tän asunnon fiksulle pohjaratkaisulle. Neliöitä on vaan 48, mutta tosi fiksusti laitettu!

Tässä näkyy ruokapöytää. Sitä tosin melko harvoin käytetään, meistä molemmat syö lähes aina telkkarin ääressä. Lähinnä minä taidan syödä siinä aamupalan arkisin. :D Verhojen väri jotenkin vääristynyt, ovat oikeasti vihreämmät.

Keittiönurkkausta, pöytätasoja, näkymää makkariin, kodinkoneita ja sen semmosta.

Tässä aiemmin mainittu komea keksipurkki! Keittiössä on myös tommonen kiva pieni hylly, joka on täytetty mukavalla tavaralla. Sitten toki myös possusokerikko ja -sirotin :3

Makuuhuonetta. Mun työpiste, seinäkoristeet ja pingviini-aamutakki. Sitten näkymä sängylle. Sängyn vieressä on vielä täysin tyhjä seinä, joka odottaa meidän päätöstä siitä, mitä kuvia siihen pistetään.

Ovelta kapeaa näkymää makuuhuoneen toista päätä päin. Kalakoristeet, pehmokaverit<3 Ystävät tosin menee yöksi lattialle, ne vie liikaa tilaa.

Wc/kylppäri. Kalasuihkuverho on päässyt jälleen käyttöön :3 Oon aivan tykästynyt siihen, että vessassa on kaappitilaa, on peilikaappia ja allaskaappia, sitten on vielä yks sellanen korkea kaappi pesukoneen vieressä, ne ei nyt oikeen näy kunnolla kuvassa.

Vessanpöntön päällä komea pokemon-juliste. Sitten pieni pala meidän pienestä saunasta. Hyvin sinne kaksin kuitenki mahtuu!

Tässä saunassa oleileva saunasiili :3 siihen voi laittaa tuoksuöljyä, ja sitten saunassa tuoksuu hyvälle! Viimeksi oli testissä savusaunan tuoksu<3

Tässä vielä kännykkäkuva parvekkeesta. Vähän aiemmin otettu, kuten vielä kauniista lehdistä voi päätellä. Nythän on vaan pimeää ja märkää ulkona, joten otetaan mieluummin tällainen kaunis!

Siinäpä se yksinkertaisuudessaan. Henkilökohtasesti oon tosi iloinen siitä, että tästä kämpästä on tullut tosi meidän näkönen. Ja nyt kaikki tietysti kikattelee siellä että heh joo, naisethan ne aina sisustaa siitä "meidän näkösen", mutta voin kyllä sanoa, että molemmat ollaan yhdessä rakennettu tämä koti :3

Aluksi mua epäilytti se, saako tätä koskaan tuntumaan kotoisalta, koska tää 48 neliötä tuntu todella avaralta verrattuna siihen edelliseen 28 neliön yksiöön, varsinkin kun ei ollut sohvaa ja suurin osa pikkutavaroista oli vielä laatikoissa. Tuntui niin tyhjältä. Mutta kyllä vaan, heti kun hyllyt täyttyi tavarasta ja sohva tuli koristamaan olohuonetta, tuli tästä myös virallisesti koti :) Täällä on mukava olla<3

hyperlinkki

Elokuun viimesen viikonlopun Raahen reissu oli kyllä aivan sairaan mukava. Jotenkin heti kun ajoin siihen tuttuun pihaan, tuli sellainen olo, etten oikeasti olisi ollut poissa kuin ehkä viikonlopun. Sama juttu kun mentiin heti illasta kaverin läksiäisiin, ei siinä mitään aivan hurjaa jälleennäkemisen hurmaa iskenyt, kun tuntui vaan ettei viimekerrasta oikeasti ole kuin ehkä pari viikonloppua. Oli jokseenkin helpottava tunne, että kaikki tuntuikin vielä aika lailla samalta, ilta oli hyvin tyypillinen ja päätyikin bluukkariin :D

Ihmeellisempää oli sitten ne siskon rippijuhlat. Ei se vaan voi oikeasti olla jo niin iso! Kauheen nopeesti tää aika vaan menee.

Tässä me siskokset asiallisina!

Vähän haikea olo meinas iskeä taas lähtiessä, mutta oli kuitenkin tosi mukava päästä takaisin omaan kotiin omaan sänkyyn. Muutenkin nyt tässä parin viikon aikana oon havainnut, että oon alkanut kunnolla kotiutumaan tänne. Kämppäkin alkaa olla valmis, uusi hieno akvaario on asennettuna, tavarat alkaa olla paikoillaan (yhtä romunurkkaa lukuunottamatta...). Ei oikeestaan oo enää kuin suihkuverho postissa, seinille kehystetyt julisteet laitettavana ja sohva - joka haetaan sunnuntaina! Kyllä sitten kelpaa :)

Mutta ihan muutenkin tämä ympäristö on alkanut tuntua kotoisalta, Hervanta ja Tampere yleensä. Musta oikeastaan tuntuu, että tuo Raahessa käyminen varmaan helpotti, kun ei ne asiat sitten niin hirveästi muuttuneetkaan sen kuukauden aikana, jonka olin poissa. Jäi sitten paljon keveämpi ja huolettomampi olo, koti-ikävä on helpottanut.

Oonkin taas ajautunut siihen tosi kummaan tunteeseen, kun olo on sellanen, että ihan vasta tulin tänne, mutta toisaalta tuntuukin siltä, että oisin ollut täällä aina. Että vasta tapasin kaikki ne ihmiset joiden kans nyt hengailen, mutta toisaalta oisinkin tuntenut ne aina. Jos joku tietää tälle tunteelle millään kielellä oman sanansa, niin saa kertoa, minä en nimittäin tiedä :D


Tänään päästäänkin ihan kohta luokan kans syömään ja juomaan 8) Ja siinä vaiheessa kun on käynyt suihkussa on hyvä huomata ettei missään ole enää ehjiä sukkahousuja! Miksi aina käy näin!

asfadrhsdxfgdfg

Hohhoh, hirveä häslinki taas. Akvaario vuotaa vieläkin ja se piti taas tyhjentää (ja piilosta löytyi jo monnin munia??? Heti vaan kutemaan kun pääsi pois vankeudesta, kunnon alfa-monni...). Tein päätöksen, että se saa nyt olla lattialla täytettynä kaloineen. Ei kuitenkaan vuoda niin paljoa, että kastelisi lattian, kun pistää retkipatjan päälle ja pyyhettä viereen, mutta kuitenkin sen verran, että puutasolla ollessa se taso on imenyt hirveästi kosteutta, eikä näytä oikeen luotettavalta... Uutta varmaan sitten pitäisi katsella, en enää siihen silikonirumbaan ala, en osaisi tehdä sitä yhtään paremmin kuin viime kerrallakaan. Ja ylimääräistä rahaahan tässä onkin hirveästi? :I

Eilen kävi ilmi kans, että telkkariin kytkettynä olleet kaijuttimet ei enää toimi. Ne ei toista ääntä televisiosta, eikä puhelimesta, että kai nekin on sitten menetetty. Onneksi telkkarissa on kuitenkin omat kaijuttimet, vaan kuulostaahan ne vähän laimeilta kun on parempaan tottunut.

Tää muutto on kyllä aiheuttanut meidän omaisuudelle tappioita!


Sitten vielä lisäksi kävin maanantaina näöntarkastuksessa ja siellä todettiin, että mun oikeassa silmässä tosiaan on hieman hajataittoa, joka aiheuttaa sumennusta näköön. En siis ole kuvitellut koko asiaa. Lasit siis varmaan pitäis koulua ja autolla ajamista varten hankkia, että varmasti näkee kauas tarkasti.

On vähän nyt kyllä valituksen meininkiä ilmassa. :D

Onneksi pian on viikonloppu ja lähtään Raaheen juhliin kaverin läksiäisiä ja siskon rippijuhlia, saa jättää hetkeksi tän sekaisin olevan kämpän pois mielestä (tänne on huomenna ja ylihuomenna tulossa jotain työmiehiä tekemään ikkunoillekin vielä jotain, ja piti verhot ja huonekalut siirtää pois ikkunoiden tieltä????saatana.) ja pääsee näkemään hieman pidemmän tauon jälkeen kaikenlaisia Raahe-ihmisiä 8) Can't wait!

monnin paluu

Parin viikon hiljaisuus taas tässä välissä. Enkä vetoa mihinkään muuhun kuin kiireeseen. Meillä on hieman vieläkin kämppä kesken, ne samat 2 pahvilaatikkoa on yhä purkamatta :D mutta nyt sentään puuttuu enää sohva. Ja seinältä julisteet, jotka pitäisi kehystää ensin. Pikku hiljaa tähän on rakentumassa se kodin tunne, jonka puuttumista vielä pari viikkoa sitten tuskastelin. Maanantaina tuli super-nettikin, mutta en ole edes ehtinyt vetää nettijohtoa makuuhuoneeseen asti, että pääsisin omalla koneella nettiin :D näin kiireestä siis puhutaan, että mulla ei ole ollut ylimääräistä aikaa istua koneella!

Suurin syy on tietysti viime viikolla alkanut koulu! Se on kyllä syönyt aikaa - luonnollisesti - mutta toisaalta sitten oon saanut tämän arkirytmin nyt rullaamaan. Mulla on onneksi aivan älyttömän mukava luokka, ja tuo koulussa käynti on kyllä lievittänyt mun koti-ikävää aivan valtavasti. Lauantaina oli myös Tubecon, joten pääsi näkemään vähän harvemmin tavattavissa olevia tyyppejä. Sen lisäksi siis, että katseli kun Jussi on jossain fanien keskellä jakamassa nimmareita ja ottamassa yhteiskuvia :D tuossa tapahtumassa kyllä tuli jotenki semmonen "vanha" olo. Koska ei minun nuoruudessa mitään youtube-julkkiksia ollut.


Mutta asiasta toiseen. Mun piti alottaa aivan hurja projekti akvaarion kanssa, nimittäin silikonien uusiminen. Allas rupesi yhdestä reunasta vuotamaan, joten ei kai se auttanut. Tänään pistin testivedet uusille saumoille, eikä ainakaan vielä näytä vuotavan! Annan olla kuitenkin aamuun asti, ja jos vielä vaikuttaa siltä että on tosiaan vedenpitävä, pääsee kalatkin takaisin kotiinsa :)

Shokki-tapahtuma tässä oli kuitenkin se, kun mun piti irrottaa suodatin ennen silikonien uusimista. Sitä ei oo siis koskaan irrotettu, ei edes muutossa. Jätin sen yöksi vielä tiskialtaaseen, että pesen sen seuraavana päivänä. No, seuraava päivä koitti, tartuin toimeen ja kaadoin suodattimesta kaikki pienetkin määrät vettä pois. Ja sieltä tupsahtikin MONNI.

Äkkiä paniikissa vettä pesualtaassa hypähtelevän kalan päälle ja viemärin päälle kuppi. Säikähdin ensin, että se on se nykyinen ainoa monni, mutta kun menin tarkastelemaan kalojen tilapäiskotia, näin kyseisen monnin siellä. Ja sitten se iski: se on se monni, joka katos puoli vuotta sitten, ja jonka luultiin kuolleen ja joutuneen omenakotilon päivälliseksi. Se oli puoli vuotta ollut jossain suodattimen pienimmässä kolossa (isommat kolot on aina siivouksen yhteydessä tarkastettu), läpi muuton (!!!) ja kaiken. Niin, ja jos jäi epäselväksi, se monni on tosiaan elossa.

Mun sydän on särkynyt ainaki 500 kertaa, kun oon ajautunut miettimään, miten se on ollut puoli vuotta jossain pikkukolossa yksin pimeässä syöden vaan jotain levää :( pistin sille ämpäriin yhden akvaarion koristeista, ja aluksi se oli vaan aivan ahtaimpaan koloon ahtautuneena, vaikka tilaa oli yllin kyllin. Nyyh! Nyt se on kuitenkin pikkuhiljaa käynyt retkellä koristeen päälläkin ja on välillä ihan näkyvissä. Iskä vaan tuumas, että selviytyyhän ne monnit luonnossakin kuivina kausina vaikka minkälaisessa pikkulätäkössä, mutta itse en voi lopettaa ihmettelemistä. Selviytyjä 2014.


Ps. Entä jos oisin tietämättömänä kaatanut ne vedet vessanpönttöön????

Ei meillä Raahessa katella tommosta

Ensimmäinen viikko ja risat uudessa kämpässä selvitty. Vaikka tosin puolet siitä meni siihen, kun käytiin Assemblyillä Helsingissä. Oli kerrassaan mukava kokemus, mahtavaa porukkaa. Parasta oli ehdottomasti se, kun lähettiin yöllä isolla porukalla mäkkärin autokaistalle hakemaan murkinaa. Oli kans jotenkin tosi huvittavaa, kun ekana yönä tulikin pulaa nukkumapaikoista, ja sitten sinne saliin oli jono, jossa ihmisiä oli patjat ja makuupussit kourassa. Kaikkea sitä :D Mutta hyvä reissu oli.

Assembly Summer 2014 ©Tuula Ylikorpi

Ja jos palataan takaisin kämppään, niin tykkään tästä kyllä älyttömästi, vaikka täällä nyt vielä onkin paljon laatikoita ja pusseja levällään, kun tavarat vielä hakee paikkaansa. Ei ole ollut kirjahyllyä ja muuta vastaavaa, että kaikki tavarat olis voinut purkaa, mutta tänään tehtiinki kunnon reissu ikeaan ja haettiin tv-taso, sen molemmille puolille pikkuhyllyt + sitte vielä kunnon kirjahylly. Että eiköhän sitä huomenissa saada suurin osa lopputavaroista purettua :) Parin viikon sisään on 100 meganen nettikin tulossa! <3 Sitten puuttuu enää sohva ja pyykkikone. Ja toki vähän kaikkea pientä.

Onkin ollut näin keskineräsenä tämä kämppä tosi vieraan oloinen. Tai siis ei oo tullut vielä sitä tunnetta "kodista", vaan tuntuu enemmän kuin täällä oltaisiin vain käymässä. Ja oon vielä aina ollut just se, jolla tulee hauskimmallakin kesäleirillä aina koti-ikävä, ja varmaan vielä ala-asteen loppuun asti äidin piti soittaa mulle hyvän yön laulu puhelimella jos olin jossain yötä. Sitten menin nalle kainalossa nukkumaan. Menen tosin vieläkin, jos yksin pitää nukkua :D

Silloin kun Raahessa muutin omilleni, niin en juurikaan kärsinyt mistään koti-ikävästä, varmaan koska porukat asui kuitenkin ihan naapurissa. Mutta nyt se on sitten kyllä iskenyt. Aina kun sisäistän sen, että vitsit nyt oon päässyt viimein asuun Tampereelle, oon hetken aikaa tosi iloinen. Sitten tajuan, että se on tosi kaukana Raahesta ja yhtäkkiä haluaisinki just päästä käymään kotona. En siis edes siinä mun edellisessä kämpässä, vaan juurikin lapsuudenkodissa. Enkä edes välttämättä siinä tilassa missä se nykyisin on - vaikka sekin kyllä houkuttelisi - vaan vaikka silloin, kun mun huoneessa oli vielä kapea sänky, pieni philipsin matkatelkkari ja pleikkari ykkönen. Ja kaikissa vanhoissa leikkipuistoissa, rannassa, vaikka missä.

En siis oikeastaan tiedä, mitä mulla tarkalleen ottaen on ikävä. Äitiä, iskää, siskoa, kissaa? Raahea kaupunkina? Nykyisiä ja entisiä kavereita? Lapsuutta ja sitä kun ei ollut niin paljoa vastuuta asioista? Vähän kaikkea?


Onneksi nyt on kuitenkin ollut suht paljon tekemistä, ettei jää sitten paikalleen vaan murehtimaan ja haikailemaan menneiden perään, ja unohda kokonaan keskittyä niihin jännittäviin asioihin nykyhetkessä. Ei sitä kuitenkaan kovin usein muuta uuteen kaupunkiin, eikä se uutuuden tunne tässäkään asiassa kestä ikuisesti, että ei passais missata sitä!

Ja kyllähän tuo maailman paras poikaystävä avomies tekee tästäkin asiasta paljon mukavampaa ja helpompaa :3

miau miau

Alkaa sitten olla muutto ihan käsillä. Kämppä tyhjennettiin tänään pakettiautoon ja peräkärryyn, ja muutenkin ilmassa on sellanen muuttamisen fiilis. Perjantaina keräännyttiin vielä isolla lössillä museon rantaan viettämään läksiäisiä. Ehtihän siinä illan aikana jo miettiä, että ei täältä halua minnekään lähteä, täällä on aivan parasta. Ei tullut edes lähdettyä baariin, kun jäätiinkin vaan juttelemaan ja kuuntelemaan nostalgisia biisejä aamuyöhön asti. Todella hyvä ilta siis!

Sillon mulle on kans kunnolla ensi kertaa iski se, että ollaan nyt maanantaina jo muuttamassa, ja seuraavan kerran tuun Raaheen varmaan sitten elokuun lopulla. Ja vaikka normaalissa arkielämässä oon oikeasti lähinnä tekemisissä vain Jussin, Niinan ja mun porukoiden kanssa, enkä edes oikeasti näe suurinta osaa mun kavereista kuin kerran viikossa, ja joitakin ihmisiä kerran kuussa tai vielä harvemmin, niin siitä huolimatta se kuukausi poissa Raahesta alkoikin tuntua yhtäkkiä aivan hirveän pitkältä ajalta. Niina sen aika hyvin pistikin heippoja sanoessa sanoiksi: "mutta nyt mää tiiän että oot niin kaukana!"

Tosin joitakin jo Raahesta muuttaneita kavereita oon muuton jälkeen lähempänä, jos sillä voi vaikka itseään lohduttaa. Ja onneksi Jussi muuttaa mukana♥

Museon ranta

Oon ollut aivan älyttömän innoissani tästä muutosta ja oottanut sitä, mutta just nyt mulla on vaan sellanen olo, että voisin asua täällä vielä sittenkin muutaman viikon lisää.

Silti, aamuyöstä startataan kohti Tamperetta, jänskätään miten kalat selviää muutosta...

älä jätä kuumaa poikaystävääsi autoon

Onpa taas ollut viikko täynnä toimintaa! Tiistaina lähdettiin Jussin kans kohti Tamperetta katsastaan pari kämppää ja lisäksi muuten vaan hengaileen. Toinen kämppä oli heti meidän suosikki, ja tietysti sitte siihen oli ilmeisesti muutama muukin hakija. Seuraavana aamuna se esittelijä sitten kuitenkin soitti meille ja sano, että he ovat päättäneet, että haluaisivat vuokrata meille sen asunnon! JEEEEE. Samana päivänä käytiin äkkiä kirjottamassa vuokrasopparit ja oltiin hyvin iloisia. Siitä tulee niin kiva :3

Eikä jättänyt Tampereen retki muutenkaan kylmäksi. Aivan sairaan kuuma. Sitten vielä saatiin hyvä idea mennä muutaman kaverin kanssa rannalle loikoilemaan, eikä siellä tuullut tietysti yhtään, ja hikeä puski vaikka ei ois voinut juuri enää vähemmissä vaatteissa olla. Helpotti vasta auringon laskiessa. Päivän kohokohta ehdottomasti sorsien ruokkiminen auringonlaskussa!

100°C

Sorsat odottavat herkkua :3

Tampereelta pinkaistiin sitten Joensuuhun, että päästään menettämään festarineitsyytemme Ilosaarirockille. Ehdottomasti kyllä kokemisen arvoinen tapahtuma! Hurjimmat oli ehdottomasti lauantailta Studio Killers ja sunnuntailta Ellie Goulding. Studio Killerssin keikka oli semmosessa teltassa, ja siellä oli aivan sairaan ahdasta, kuumaa ja hapetonta, ihmiset vielä tanssi ja hyppi, välillä tuntui, että taju vois oikeasti lähtä millä hetkellä tahansa :D Mutta siis aivan mahtava ralli kuitenkin, olin ite aivan fiiliksissä, ei oo turhaan hehkutettu tätä. Ellie Goulding soitti onneksi ulkosalla, niin pysty jäämään vähän kauemmas ja happi ei loppunut kesken, vaikka eipä siinä auringon paahteessa silti viilenemään päässyt... Aivan mahtava keikka sekin, 5/5.

Studio Killers (on muuten ainoa kuva minkä ehdin alusta ottaa, ei siellä ois kamera pysynyt kädessä :D)

Ellie Goulding

Tosi positiivisen yllätys oli myös Sannin keikka. En siis oo mitenkään kovin innostuneesti koskaan kuunnellut sen musiikkia tai jaksanut perehtyä + sitä soi radiosta niin paljon että joka biisi lähes automaattisesti alkanut vaan rasittaa. Mutta keikka oli tosi hyvä! Biisit alko yhtäkkiä jopa vaikuttaa tosi kivoilta, saattaa olla että tykkään nyt Sannista :D Oon selvästikin helposti aivopestävissä live-musiikilla. Jenni Vartiainenkaan ei oo mikään mun lemppari, mutta senkin keikka jätti yllättävän hyvän mielen!

Sanni

Jenni Vartiainen

Stam1nan keikkaa jopa odotin melko innolla, mutta yllättäen se ei ollut mitenkään poikkeavan loistava (vaikka loistava toki kuitenkin!) Syynä varmaan se, että suurin osa omista suosikeista jäi soittamatta, ja eihän sitä kaikkien lempibiisejä voi aina soittaakaan. Fiilis oli joka tapauksessa kyllä tosi hyvä! Happoradionki oon halunnut nähdä aivan hirveän kauan livenä, kun se on yks niistä bändeistä, joiden biisien sanoja osaa aivan hirveän määrän ulkoa, ja johon rakastun aina uudelleen. Se ei kyllä tuottanut lainkaan pettymystä, sain kuulla hirveän määrän henkilökohtaisia lempparilauluja, ja koska se oli lauantai-illan viimeinen esiintyjä, se sai lopetukseen kunnon ilotulitukset ja valoshown. :D Olin kyllä niin ihmeissään, ettei siinä tilanteessa tullut mieleenkään vetää kameraa esiin, sitä piti vaan kahtoa ja ihmetellä<3 Koko esitykseen oli muutenkin lisätty kaikenmaailman räjähteitä ja liekkejä, niin kyllä sitä kelpas katsoa ja kuunnella!

Stam1na

Happoradio

Sitte tuli vielä Herra Ylppöä, Mustaschea,Viikatetta, Opethia, Mustaa Barbaaria ( :D ) ja kaikenlaista muuta satunnaista kuunneltua sivukorvalla. Ruoka oli hyvää ja sitä oli monenlaista. Vessat oli järjestetty tosi hyvin, en missään vaiheessa joutunut jonottamaan viittä minuuttia kauempaa. Vesipisteille ja anniskelualueen tiskille oli sitten hieman pidemmät jonot, mutta väkimäärään nähden kaikki kyllä sujui tosi sukkelasti!

Ehottomasti paras asia oli kuitenkin se, että keikoilla pysty hyvin mielin jäämään vähän kauemmas siitä hirveästä ihmisryysiksestä, koska ihan yhtä lailla siellä kaukana takana ihmiset fiilisteli, jammaili ja tanssi, mutta ei vaan yhtä supussa ku siellä ihan edessä. Ja sellasillakin keikoilla joilla ei hirveesti edes välittänyt esiintyjästä ja meni siihen lähistölle istumaan, niin siellä ympärillä ihmiset levitti kuitenkin juhlamieltä kun bileet jatku niin kauas lavasta.

Että ei ne ihmiset turhaan festareita hehkuta, aivan mahtavat! :) Ei taatusti jää mun viimeisiksi festareiksi.

Herra Paninin koju! Jos joku ei tiedä niin rakastan paninia<3

Random vesipiste-kuva

Raaheen tullessa muuten odotin, että autosta ulos astuttaessa meitä tervehtii tuttu viileä merituuli, mutta ei kun täälläkin on vaan kuumaa kuumaa kuumaa! Ihan kuin jättimäinen koira vaan hengittäis kasvoille. Äsken jyrisi ukkonen ja odotin, että no nyt viilenee, mutta se menikin vaan ohi ja kuuma vaan jatkuu??? ApUa??..åäöl. Ei vaan kyllä siellä vielä näkyy salamia salamoita.