Mulla on ollu aivan järkyttävä koulukiire muutaman viime viikon ajan. Kaikki lähti sellasesta loppusyksyn molekyylibiologian opiskelurumbasta, joka sulavasti siirty biokemian ja genetiikan opiskelurumbaksi, ja siitä se vaan jatku, kun aina tuli uusi koe toisen perään, samalla kun uusia aineita alko. Ja tällä samalla rallilla mennään jouluun asti. Ensi viikolla 2 koetta, sitä seuraavalla vielä 2, josta päästään suoraan joululomalle.
Tarpeetonta liene siis sanoa, että aavistuksen verran on vanne kiristänyt päätä. Vaikka kyllä mä oon yrittänyt tosi parhaani mukaan priorisoida, että opiskelen eniten sitä, mikä mua kiinnostaa, ja sitten ne vähän vähemmän oleelliset asiat luen vaan kevyemmin. Tunnistan itessä melko hyvin sellaset "varo loppuunpalamista" -oireet, jos niitä ilmaantuu, ja viime aikoina sitä on kyllä vähän ollut ilmassa. Tsemppinä toimii kuitenkin se, että enää 2 viikkoa joululomaan, kyllähän sellanen aika nyt menee vaikka päällään seisten.
No, pääsin kuitenkin tekeen kunnon irtioton arjesta kun lähdettiin viime viikonloppuna käymään Jussin ja Jussin perheen kans Helsingissä. Ihan tarkoituksellisesti jätin kaikki koulukirjat kotiin, jopa läppärin, että oikeasti tulisi pidettyä se parin päivän paussi. Kyllä oli hyödyllistä, vaikka sitten maanantain tenttiin astellessa olikin mahanpojassa se vähän ikävä "tiiän että olisin voinut valmistautua paremmin" -fiilis, täysin sen arvosta!
![]() |
| Myös. mm. tämän pingviinivideon merkitys jäi mulle täysin epäselväksi, mutta olihan ne söpöjä! |
Joo, eiköhän näillä pyristellä jouluun asti!



















