Koko syksy meni - mitä on tapahtunut

Vuodenvaihde on lähentymässä, ja mulle tuli sellanen viime hetken himo tehdä kuluneeseen syksyyn pieni katsaus. Se on nimittäin oikeasti mennyt ohi nopeammin kuin aika koskaan. Yksi erittäin pätevä syy siihen on, että mun syksy on ollut TODELLA tiivis. Joten, ennen kuin vuosi 2017 pamahtaa paikalle, erittäin pikainen katsaus kuluneeseen syksyyn:


Mulla oli alkusyksystä ensimmäinen bioanalyytikkokoulutuksen työharjoittelu, eli näytteenoton harjoittelu. Tein sen Raahessa, koska harjoittelu kesti vain pari viikkoa ja se on sellanen sopiva aika viettää Raahessa, ja Tampereen alueella muutenkin on ruuhkaista harjoittelupaikkojen suhteen. Odotin siis, että tää harjottelu on se pahin ja odotin vaan niitä seuraavia, labrapainotteisia harkkoja. Et tää vaan pois alta.

Mutta toisin kävi: Mun harjottelu oli tosi antoisa, opin ihan sairaasti kaikkea uutta, sain hurjan määrän itsevarmuutta mun näytteenottoon, ja työyhteisö otti mut tosi lämpimästi vastaan, ja heippoja sanoessa monet toivoi, että tulisin vielä takaisin. Kyllä se varsinainen labrapuoli yhä kiinnostaa mua enemmän kuin näytteenotto, mutta huomattavasti odottamaani parempi fiilis jäi!

Tähän syksyyn on myös kuulunut tuutorointi! Hain viime keväänä hieman hetken mielijohteesta tulevien biojen tuutoriksi, ja tulin sit päässeeksi. Keväällä käytiin jo koulutukset, mutta the main event on ollut tässä syksyllä.

Meillä oli myös kissa hoidossa noin viikon ajan!

Jukka Palmu on ehtinyt pyörähtää Tampereella ilokseni parikin kertaa.

Ainoat opiskelijabileet, joissa oon kunnolla ollut (eli siis alkoholin vaikutuksen alaisena) tänä vuonna: Hämeenkadun appro. Ja kyllähän sitä oltiinkin. Jatkoilla pähkäiltiin Jussin kans ihan hirveesti, että miten ihmeessä Mighty 44 ei soita Dynamitea, ja huudeltiin Dynamitea tasaisin väliajoin keikalla. Kotona sitten hoksattiin, että ei se tainnut olla sen biisi.

Oon hankkinut tänä syksynä mun ensimmäiset lasit! Mulla on siis ollut hajataittoa jo jonkin aikaa, se ei oo muuten mua häirinnyt kuin silloin, jos yritän vaikka luokan perältä lukea mustaa tekstiä valkoiselta pohjalta: se teksti näyttää jotenkin "suttuiselta." Hirveästi muuten erot ei pistä silmään juuri kuin kauempaa tekstiä lukiessa, mutta oon kyllä tykästynyt näihin laseihin asusteenakin!

Syksyyn on kuulunut erittäin paljon opiskelua. Tässä Pekka avustamassa mua molekyylibiologian opinnoissa.

Suuri muutos elämässä: Myytiin Volvo pois! Ja ei siis ostettu mitään autoa tilalle, vaan ollaan nyt täysin autottomia. Näin joulun aikaan sen on kyllä taas jotenkin paremmin huomannut, kun ei voinutkaan vaan kasata kaikkea autoon ja lähteä huristelemaan, vaan piti varailla lippuja ja kantaa tavaroita ja ties mitä. Ja onhan se ollut outoa, kun oon kuitenkin 18-vuotiaasta asti liikkunut autolla just sinne ku haluan just sillon ku haluan. Toisaalta, ihana tietää, että huoltoihin ja bensaan ei mene enää rahaa, ja Tampereen sisällä oon kyllä tarvinnut autoa toooosi vähän.

Myös siskoni Tiina kävi kaverinsa kanssa Tampereella vierailulla!

Sijoitettiin Volvon myyntirahoista Jussin kans osa meidän sähköröökeihin: tilattiin kunnolla nesteitä, jotta riittää pitkäksi aikaa, Jussille nikotiinilla ja mulle ilman. Näiden avulla me ollaan arjesta jätetty tupakointi lähes kokonaan pois, lähinnä poltetaan jos joku tarjoaa ja jos ollaan lomalla tai juhlimassa.

Kuva koulun kuntosalin tanssimaratoonista. Oli siis yhteensä 3 tuntia hiphoppia ja zumbaa. Mun oli eka tarkoitus käydä vain se eka hiphop-tunti, mutta sitten ne ohjaajat sanoi, että ne, jotka on loppuun asti, saa pienen palkinnon. Joten jäin sit koko maratooniksi. Oisitte nähnyt mun ilmeen, kun paljastu, et se palkinto oli pieni proteiinipatukka...

Tässä random-kuva tanssitreeneistä. Meillä oli tänkin puolen vuoden aikana ihan huippuryhmä, ja meillä oli tosi hauska jouluesitys. Huomasin samalla, että oon ollut jo vuoden tässä ryhmässä, ja siirryn kevääksi yhden haastavampaan ryhmään. Vedin myös pienet yolot ja ilmottauduin kevääksi myös aikuisbalettiin. En oikeastaan sen takia, että alkaisin harrastaan balettia päätanssina, koska kyllä show-, jazz- ja nykytanssi on se mistä tykkään, sellasta vapaata ja satunnaista, mutta aattelen, että baletista vois olla hyötyä mun pirueteille ja nilkan ohjennuksille. JA SELÄLLE. Koska oon koko syksyn yrittänyt saada itseäni panostamaan selän hyvinvointiin, mutta pilates. selkävenytyset yms. on vaan niin tylsiä.

Pihvien pikkujouluissa askarreltiin pipareita.

Koko vuosi on mennyt kertakaikkiaan todella nopeasti ohi. Vilkaisin nopeasti blogia, ja huomasin, että oon kesällä tehnyt vaan tällasen samankaltasen "monsteripäivityksen", kun ei oo ollut aikaa kirjoittaa erillisiä merkintöjä kaikesta, mistä ois halunnut. Sama kesän meno on jatkunut aika lailla vuoden loppuun asti. Ja vaikka jotenkin tuntuu, että moni on voivotellut somessa, miten 2016 on ollut huono vuosi, niin mulle henkilökohtaisesti 2016 on ollut todella hyvä vuosi.

Jouluksi meno on hidastunut. Tultiin nimittäin viettään koko joulun aika Raaheen. Aluksi oli tarkotus matkata vähän siellä sun täällä, mutta nyt kun ei ole enää sitä autoa, pitäis kamoja raahata busseissa/junissa paikasta toiseen, eikä liputkaan ihan ilmaisia ole, joten tehtiin tällanen päätös sitten. Onkin ihan kiva, että on saanut olla tosi joutilaana, kun ei oo tarvinnut miettiä mitään tiukkaa aikataulua, milloin liikutaan paikasta A paikkaan B jne, vaan on täysin saanut rentoutua lomatunnelmaan!

Ei kai muuta sitten! Aion jatkaa lomailua rennoissa tunnelmissa, jotain järkevää teen sitten vasta tammikuun puolella. Vaikka joulu nyt jo menikin, niin hyvää joulua, ja ennen kaikkea  onnea tulevalle vuodelle 2017!

Spooky skeleton

Halloween - ehkä mun lempijuhla vuodessa! Tää merkintä tulee tälleen tyylikkäästi myöhässä, mutta meillä oli oikein kivat kemut! Tänä vuonna vähän kattavammat kuin viimeksi, viime vuonna kyseessä oli lähinnä leffailta, mutta nyt niitä pysty sanomaan jo juhliksi.

Meidän juhlien ylpeys oli tietysti meidän upouusi Lauri Luuranko. Kun olin työharjottelussa Raahessa, jutskattiin Jussin kans Skypessä, enkä tiedä yhtään mistä, mutta yhtäkkiä jostain syntyi idea et vähänkö ois siistiä sellanen oikeen kokonen luurako halloweeniksi. Tai miksei ihan yleisestikin. Ja joo, sit sen vois muutenkin pukea aina sesongin aikaan sopivasti, esim. tonttulakkiin! Tsädääm, yhtäkkiä me oltiin tilattu Lauri suoraan kotiin kuljetettuna.

Illan ohjelmassa oli vaan lepposta oleilua, lautapelailua, juomapelailua, höpötystä, syömistä ja juomista ja niin edelleen, joten sen enempää esittelemättä pläjäytän tähän vaan tämmösen pienen kuvasetin.

Lauri pukeutui seksikkääksi hoitajaksi.

Hämiskakku on kinderpiirakka erilaisella koristuksella, kummitukset valkosuklaakuorutettuja jäädytettyjä banskun puolikkaita.

Ennen ku kukaan kysyy et mistä Tampereella saa iskenderiä noin hyvällä jogurtilla, vastaus: EI MISTÄÄN. Siksi lisäänkin oman jogurttini :D:D

Tästä asusta täytyy tietää se, että mä kammoksun leopardikuosia yli kaiken. Joten kauhun juhlan kunniaksi löydettiin mulle kirpparilta koko setti!

monsterimittainen päivitys kesästä

Hoksasin just, että mun edellinen merkintä on kirjoitettu 19.5. Malagan reissusta. Keskeneräisiä luonnoksia kyllä löytyy, kun kesän aikana oon niitä muutaman aloittanut. No, mitä mun kesään on muun muassa kuulunut:


Äiti ja Tiina tuli yllätysvierailulle Toukokuun lopussa - ja Jussi piti yllärin tosi hyvin salassa, mulla ei ollut aavistustakaan koko juonesta! Mulla oli enää yksi tentti jäljellä ja pääsin aloittamaan kesäloman, joten tää vierailu oli ajoitettu loistavasti.

Jätettiin tällä kertaa Särkänniemessä pyöriminen väliin, ja käytiinkin Pyynikin näkötornilla kattelemassa maisemia (ja pyöräilykisoja!) ja syömässä munkit, pyörähdettiin Arboretumissa käveleskelemässä (vinkki: hienoista maisemista huolimattaan siellä ei toukokuun lopulla vielä hirveästi ole kukkia) ja tietysti Ahvenisjärven sorsaystäviä piti käydä tervehtimässä. Toki myös yleistä löhöilyä, hengailua ja grillikauden avaaminen kuului asiaan. Tehtiin myös harvinaisen onnistunut shoppailureissu, kun UFFilla sattui olemaan 5e/muovikassi -tarjous. Kerrankin raski ostaa jotain vaatetta!

Näköala Pyynikin näkötornista, jossa minäkin kävin ensimmäistä kertaa, vaikka pian 2 vuotta ollaan jo Tampereella asuttu.

Äiti keskustelee eläinten kanssa :D 

Kesäkuun alussa menin vuorostani Raaheen, joka oli todella hyvä reissu. Äidillä oli viel muutama päivä kesälomaa jäljellä, joten päästiin käveleskelemään (ja ihmettelemään Raahen penkittömyyttä), ja tehtiin pyrähdys maalle ihmettelemään lampaita. Niina värjäs mulle kesätukan, mä sain nukkua koko lomani majassa (paitsi sitten kun Jussi tuli, ei viltti oikein riittänyt levennettyyn patjaan) ja ehdittiin vielä juhlia Niinan valmistujaisiakin. Takaisin tultiin Onnibussilla, mikä kyllä kehitti istumalihaksia. Vaasassa pari tuntia seistessä haettiin sairaalle Jussille yskänlääkettä, joka ei juurikaan auttanut.

Niina teki ihan uskomattoman työn mun hiuksien kans, tässä meni oikeesti ihan reilusti aikaa. Ja oli muuten pehmeät hiukset jälkeenpäin, huolimatta käsittelystä!

Majani.

Kotiin palattuani mä sain viimein laitettua kesäkukat, ja me testattiin Jussin kanssa tehdä omaa limonadia (josta en kerro enempää kuin sen, että hedelmämehujen puristukseen on käytetty tyynyliinoja). Ennen Juhannusta käytiin vielä Porin ja Lassilan suunnasa, ja söin ravintolasta oikeasti elämäni parasta lihaa!

Pelargonit ja Verenpisara. Aluksi oli tarkoitus ostaa vain Pelargonit, mutta kun kukkateltassa olin aikani kierrellyt ja kaarrellut uudestaan ja uudestaan tuon Verenpisaran luokse, niin tiesin että se on ostettava, tai jää harmittamaan :D

Limonadin valmistusta...

Juhannus me vietettiin ensimmäistä kertaa Tampereella, ja se oli kyl huikee! Alkuilta pelailtiin ja heitettiin itse tehdyn limonadin sekaan kaikennäköistä alkoholia, loppuillasta päätettiin lähtä keskustaan näkemään välillä muitakin ihmisiä, siitä huolimatta ettei bussit liikkuneet ja piti maksaa taksista. Mut kyllä se kannatti, hauskaa oli!

Juhannuksen jälkeen pari lepopäivää ennen kuin startattiin kohti Kausalaa, mikä sekin oli todella hyvä reissu. Käytiin Jussin äidin kanssa metsäkävelyllä, onnistuttiin menemään harhaan ja päädyttiin kävelemään 2 tuntia. Juhlittiin pienimuotoisesti Jussin syntymäpäiviä monen erilaisen kakun kera. Käytiin kalassa (ja parin tunnin kalojen ruokkimisen jälkeen saatiin yksi lohi!)

Vaikka kalastettiin eri puolilta lätäkköä, ei me tästä saatu yhtäkään kalaa, vaan meidän piti siirtyä hieman pienempään. Lohi tuli kuitenkin!

Lyhyt stoppi Tampereella, ja lähdettiin vielä Vantaan suuntaan testaileen virtuaalitodellisuutta HTC Vivellä. Aivan älyttömän hauska laite kyllä. Mutta pahin kuumotus hankkia 1000 euroa maksava peliväline kyllä helpottui, kun huomas että se pelivalikoima ei oo vielä mitenkään hurjan mahtava.

Jussi virtuaalitodellisuudessa.

Kaikkea ei yhteen tekstiin mitenkään saa mahtumaan ja paljon jää pois, ihan vaan senkin takia että mua itseäni ei motivoi juuri koskaan lukea ihan hirveän pitkiä päivityksiä, ja yritän välttää sellaisia kirjoittamasta itsekin parhaani mukaan. Siksi en tiedä, miten hyvin se tästä tekstistä välittyy, mutta mun kesä tähän mennessä on ollut aivan mahtava. Uus "paras kesä ikinä."

Jotenkin tuntuu, että tänä kesänä joka reissu on ollut poikkeuksellisen hyvä (aina ne on hyviä, mutta tänä kesänä jotenkin erityisen hyviä.) Vaikka meillä on ollut paljon matkailua vähän sinne sun tänne, niin ei oo ollut liian kiire, vaan ollaan ehditty myös olla rauhassa kotona ja vaan hengailla, pelailla, katella sarjoja ja muuta vastaavaa, yhdessä ja erikseen, mitä mulla olikin eniten ikävä tuossa kevään koulukiireissä. Sitä on luvassa nyt toivottavasti pari viikkoa, sitten mietin onko seuraava matka heinäkuun lopulla vai elokuun alussa :)

Toivottavasti teillä on ollut yhtä hyvä kesä kuin mulla, ja nauttikaamme vielä tästä loppupuoliskosta, vaikka illat jo pimenee!

Kameraton syksy pähkinänkuoressa

Huomaan taas, että viime merkinnästä on kuukausi. Eikä se tunnu lainkaan kuukaudelta. Mietin aluksi, että no eihän mulle oo mitään mainitsemisen arvoista tässä syksyllä tapahtunut, niin mitäpä mä oisin päivitellyt. Mutta sitten hoksasin, että oikeestaan on melko paljonkin, mitä olisin voinut päivittää, mutta en vaan tehnyt sitä. On ollut approt, halloweenbileet, halloweenleffailta, megazone-maratooni (pääsin siis pelaan megazonea ekaa kertaa elämässäni ja heti neljäks tunniks kerralla!), Lotan tuparit, haalaribileet, lautapeli-iltaa, insomnia-lanit Porissa jossa oltiin ihan kutsuvieraina, ja niin pääsinhän mää Trendsettingissä kuunteleen Riku Rantalaaki! Ai niin ja kissafestareillakin kävin. :D

Eli siis toisinsanoen, ihan hirveästi kaikkea kivaa. Luultavasti siksi se onkin jäänyt päivittämättä, koska yleensä tänne blogiin kirjottelu on ollut sellasta mitä oon tehnyt aikani kuluksi. Ja joskus tietysti purkautuakseni ärsyttävistä asioista. Mutta yleensä kuitenkin lämpimikseni kertonut kuulumisia, kun ei tärkeämpääkään tekemistä ole ollut.

Joten, millään enää tässä vaiheessa en voi purkaa koko tapahtumarikasta syksyä, kun mulla ei enää ole ollut kameraakaan jolla ottaa kunnolla kuvia, mutta tässä pieniä palasia:

Hämeenkadun Approilta, vielä alkuillasta virkeänä uudet haalarit päällä.

Approjen loppuillasta Jussin kans jatkoilla mietitään missä oltiin sillä hetkellä...

Saatiin meidän ensimmäinen LootCrate!

Riku Rantala veti Trendsettingissä oikeen inspiroivan esityksen.

Halloweeniksi koristelin koko kämpän, mutta valitettavasti siitä ei ole juuri kuvia. Tässä pienet palaset meidän halloweenin leffaillasta :D

Tässä vielä kuva keskiviikolta kun olin lähdössä haalaribileisiin, luvassa pimeässä hohtavaa maalia ja valotikkuja.

Seuraavaksi mun hankintalistalla on ehdottomasti kamera. Tai puhelin, jossa on niin hyvä kamera, että sillä pärjää. Mun nykyisen puhelimen kamerassa on joku vika ja sillä tulee violetteja/punaisia kuvia, joita ei aina värikorjailukaan enää tee siedettävän näköisiksi, ja Nikoninkin myin pois. Mulla on ollut kokeilussa Jussin Canon, mutta se on vähän turhan iso jatkuvasti mukana kannettavaksi, niin kuin oma Nikonikin oli, siksi myin sen pois. Sitten kokeilussa oli Jussin GoPro, joka mahtuu kyllä joka paikkaan, mutta jolla ei sitten oikeen saanut hyviä kuvia, kun ei sillä voi kuin klikkailla, olematta ihan varma että mitä siinä kuvassa sitten näkyy.

Ongelma on, että haluaisin kyllä järjestelmäkameran, mutta se sais olla sellanen peilitön, pienempi, Olympus Penejä oon katsellut. Toisaalta mun on ehdottomasti priorisoitava uusi puhelin, koska nykyinen vetelee viimeisiään, joten oon tehnyt mielessäni kompromissin, et ehkä se mikrojärkkäri odottelee, kunhan sillä puhelimen kameralla sais jotain kuvia.

Tosi ikävää, että esim. tän syksyn tapahtumista mulla on ihan hirveän vähän kuvia. Varsinkin kun mulla on lähes aina ollut kamera mukana ja mulla on kaikista tapahtumista kuvia, ja tykkään et niitä kuvia on ja voin sitte kehittää niitä ihan paperisiksiki :D ja nyt sit yhtäkkiä on tällanen pitkä kausi, jollon ei oo mitään. Vaikka tää on varmaan sellanen ajanjakso, jolloin on ollut eniten juttuja mistä oisin halunnut kuvia!



Tää merkintä ei nyt mennyt yhtään siihen suuntaan kuin ajattelin sen menevän, mutta selvästi tää kamerattomuus on nyt vaivannut mua kun tuli ulos tämmöstä. Joka tapauksessa, hyvää alkanutta marraskuuta! (MARRASKUUTA, OIKEESTI!)

harri hylje

Kyllä on taas menty ja meinattu. On tähän opiskelijan elämäntahtiin pieni totuttelu taas. Jos haluais tiivistää, niin toissaviikolla oli Alkumetri (ja saman viikon perjantaina lähdettiin Pihvien kans risteilylle), viime viikolla oli Tursajaiset, ja tällä viikolla olis ensimmäiset Pistot! Että huhhuh! Ja siis minä sanon huhhuh, vaikka yksistäkään noista opiskelijapirskeistä en oo ollut alkoholi-linjalla, ja propsit vaan niille jotka siellä jaksaa juodakin :D Mulla ei kyl energia riitä. Mutta kiva niissä on silti käydä, tollaset teemalliset pirskeet on aina jees!

Meidän luokalla oli Tursajaisissa teemana miimikot

Pihvien risteilyllä pääasia oli tietysti se buffetti, ja tais tulla sen verran syötyä että illan aikana kulutetut pari alkoholijuomaa oli vähän yhtä tyhjän kans, maha oli niin täynnä koko illan että millään ei ollut mitään vaikutusta. Siitä huolimatta paluumatkalla junassa oli kyllä jo hyvin väsyneet jutut. Kyllä sitä välillä ihmettelee, että miten sitä osaakin valikoida semmosia just sopivanlaisia ja oikealla tavalla sekaisin olevia ihmisiä ympärilleen<3

Löydettiin laivalta joku maailman upeimman värinen drinkki!

Viime viikonloppuna ennätin käymään pikaisen mutkan Raahessa, ja hoksasin, että edellisestä kerrasta ehti kulua lähes 2 kuukautta. Aika vaan taas harppailee niin hirveitä jaksoja kerrallaan, että ei voi tajuta!

Ja mitä taas ajan harppailuun tulee, oon muka käynyt tuota kouluakin jo lähes kuukauden. Tuntuu aivan omituiselta... Hirveä määrä infoja ja asioiden läpikäymistä siinä alussa tosin saattoi vähän sekottaa, kun tuntui ettei pariin viikkoon päästy mihinkään "itse asiaan." Tänään kuitenkin päästiin yhden asian ytimeen, kun päästiin harjoittelemaan laskimoverinäytteen ottoa avoneulalla. Hirveästi mää sitä jännäsin, mutta ei se mitään kovin mahdotonta hommaa ollutkaan! Opettaja sanoi, että ton ekan tunnin tarkoituksena on ennen kaikkea sellasen onnistumisen tunteen saaminen, ja täytyy kyl sanoa että se tavoite ainakin täyttyi. Koulupäivän jälkeen oli aika hieno fiilis! On se onnistuminen vaan kivaa.

hopeinen kuuuuuuuuuuu

Koulun lisäksi myös opiskelijaelämä startattu virallisesti, kun torstaina käytiin bubirundilla. Mulla oli hieno suunnitelma, että otan kaikkialla vaan vettä ettei mee rahaa. Mutta sitten näin ne hinnat. Tyyliä vesi1e, limu1,5e, shotti2e, kalja3e... Ei tullut juotua pelkkää vettä!

Illan päätteeksi kun pääsin kotiin, Jussi oli onneksi tilannut itelleen illalla pitsaa ja ristikkoperunoita ja jättäny niitä mullekki, oli aika 5/5 -elämys!

Sit onkin tullut lepäiltyä, lähdettiin käymään Kausalassa kun Jussilla vuorostaan oli luokkakokouskekkerit tiedossa. :D Matkalla huomattiin, että ollaan äänikirjojen suhteen hyvin nirsoja: ois haluttu kuunnella Sherlockia, mutta löytyi pelkästään naisten lukemia, ja ei Sherlockin ääntä voi lukea nainen??? Sit löydettiin yksi mies, mutta sillä oli ihan perus jenkkiaksentti ja se nyt ei kelpaa, koska kyllä Sherlock nyt vaan tarttee oikean brittiaksentin!

Ei sit löydetty mieluista äänikirjaa, eikä kuunnellu Sherlockia.

Ärsyttää kun oon ihan jumissa Binding of Isaacissa. En saa mitään uutta avattua. Mulla kävi joku aivan ihme aalto ton pelin kans; ekaan 24 tuntiin en saanu juuri mitään aikaseks tai mitään avattua. Sitten tuli toiset 24h jolloin sain vaikka mitä avattua, koko ajan tuli jotain uutta ja jännää. Nyt taas hyytynyt, eikä tuu yhtään mitään. No, ehkä sit taas toisen 24h jälkeen....?

PS. MIKÄ HITTO se eilinen jättitäysikuu oli, ihan ku joku ois suoraan ikkunan takana ollu katulampun kans!

heinäkuun loppuspurtit

Nyt on taas ollu sellanen menoputki, että huhhuh! Startti lähti siitä, kun perjantaina pääsin lähtemään Tammerfesteille kun Jussi oli ostanut mulle lipun sinne :3 Harmittelin nimittäin aiemmin, että Yö ja Happoradio ois kyllä ihana käydä kattomassa (vaikka molemmat niistä oon jo nähnyt aiemmin), enkä olis kyllä raskinut sitä lippua itse ostaa. Loppu hyvin kaikki hyvin joka tapauksessa, pakkasin mukaan lompakon, pienen kameran, puhelimen ja hain lidlistä pienen vesipullon ja lähdin festaroimaan!

Kun tulin päivällä, Jukkapoika aloitteli juuri soittamista. En oo hirveä fani, mutta auringossa oli kiva paistatella! Ja onneksi se aurinko paistoi, edellisenä päivänä oli ilmesesti ollut melkoiset rankkasateet, ja jossain vaiheessa kyllä tummia pilviä näkyi kauempana perjantainakin. Mutta ne onneksi menivät vaan ohi!

Happoradio, loistava keikka ja sain kuulla suuren osan lemppareistani!

Yö veti taas aivan ilmiömäisen esityksen. Ollilla on vaan niin huikea lavakarisma ettei voi edes tajuta :D Yleisöä laulatettiin urakalla.

Apulantaa jäin katseleen vähän kauempaa, fiilistellen päivän ainoaa oluttani :D

Illan viimeinen esiintyjä Haloo Helsinki<3

Haloo Helsingillä oli myös kunnon pommi-liekki-säihke -tehosteet, tykkäsin!

Oli kyllä mahtava päivä. Ajattelin aluksi, että hieman orpo olo lähteä festareille ihan tyhjätaskuna, mutta loppujen lopuksihan siellä ei tarvitse rahaa. Happoradion ja Yön keikoilla laulamisen ja heilumisen jälkeen kyllä oli melkonen nälkä, mutta toisaalta parin mahtavan keikan jälkeen oli myös fiilis, että tekis mieli istahtaa nurmikolle ja ottaa yksi olut. Siinä sitten punnitsin, ostanko viimeisillä kolikoillani makkaraperunat vai kaljatölkin. Ja päädyin ostamaan jälkimmäisen :D Kotona oli kuitenkin lihapullat ja muusit valmiina, ja päätin että sielunruoka ja fiilistely on tärkeämpää.


Loppuillasta myös treffasin pari kaveria, jotka majoitettiin meille. Heti lauantaina nimittäin lähdettiin jengillä Mäntsälään juhlimaan. Ja huhhuh, mitkä juhlat ne olikin! Hirveästi tuli käytyä mielenkiintosia keskusteluja, vielä enemmän tuli naurettua, ja baarissa kyllä kulutin tanssilattiaa oikein urakalla. Kello oli 3am kun vilkaisin aktiivisuusrannekettani, joka näytti, että oon suorittanut jo 160% päivän tarvittavasta liikunnasta :D:D No, aika hyvä että tuli tarve jo siinä täyteen, se loppuvuorokausi nimittäin menikin aika heikossa hapessa. Onneksi sentään ei tarvinnut muuta kuin ajaa Tampereelle autolla ja sitten lähdinkin jo Raahea kohti, joten junassa sai rauhassa löhötä.

Meidän hilpeää juhlaporukkaa. Tosin kaikki ei edennyt baariin asti, mutta tämä on ainoa kuva, jonka otin koko illan aikana! :( sinänsä harmi, koska oli kyllä semmoset juhlat, joista ois halunnut kehittää kuva-albumiin paljon hauskoja kuvia.

 Maanantaina ruvettiinkin äidin kans suursiivoukseen. Käytiin pesemässä matot ulkona, imuroitiin ja pestiin lattiat, eli kunnon urakka! Illasta korkattiin viinipullo museon rannassa fiilistelyn merkeissä, mutta siinä mukavia rupatellessa ja juodessa se alkoholi taas onnistui tekemään taikojaan. Käytiinkin mutka ottopojassa lämmittelemässä, ja kun se meni kiinni, palattiin ulos. Tuli kuitenkin vessahätä, joten eihän se auttanut kuin mennä bluukkariin vessaan :D ja siitä vessasta olikin hyvin lyhyt matka tiskille. Ja sieltä tanssilattialle. Maanantai-iltana bluukkari oli kuitenkin todella tyhjä, ja siellä me kaksistaan vallattiin tanssilattia, kun tuttu DJ soitteli meille meidän toivebiisejä valomerkkiin asti. Ei voi muuta sanoa kuin että kyllä mulla on maailman paras äiti <3

Loppuillasta ehdin vielä käydä henkeviä keskusteluja vastaan tulleen vanhan kaverin kanssa, ja päädyin pyörähtämään myös siellä kämpillä :D Siinä kyllä tuli jo mietittyä, että onpas utopistista olla yhtäkkiä kylässä ihmisellä, jonka kanssa ei ole tullut juteltua moneen moneen vuoteen. Mutta joskus pitänee vaan heittäytyä virran vietäväksi ja katsoa mitä tapahtuu, tai jotain.