Nahattomat eläimet ja syksy yllättivät iloisesti

Kävikö kellekään muulle niin, että odotteli vielä alkusyksystä vähän lämpöisiä, aurinkoisia alkusyksyn päiviä, kunnes hoksas, että syyskuu on pian jo ohi, ja niitä ilmoja ei koskaan tullut? Havahduin jotenkin vasta siihen, että ihan just on lokakuu, ja mää oon vielä ihan sillä mielellä, että kyllä se varmaa joku viikonloppu vielä hetkeks lämmittää! :D

No, onneksi ehdin vielä kesän lopulla nauttia hyvistä ilmoista sen verran, että ei jää harmittamaan.

Raahen reissulla ehdittiin viettää ilta laiturilla, tässä äiti ottamassa kuvia kauniista auringonlaskusta.

Pitkästä aikaa ehti poiketa maallakin, saunoa kunnon saunassa ja katsella kivoja eläimiä.

Pari viikkoa sitten käytiin Vantaalla Heurekassa tsekkaamassa Eläinten Body Worlds -näyttely. Muistan, että sillon aikanaan kun siellä oli se ihmisten vastaava versio, oisin kovasti halunnut mennä. Etäisyys oli kuitenkin silloin sen verran pidempi, ettei sitten tullut käytyä. Tässä oli kuitenkin ihan pakko päästä käymään.

Ja suosittelen kyllä kaikille, joita anatomia saattais kiinnostaa! Tai jos muuten vaan tykkää katsella siistinnäköisiä juttuja, koska onhan noi hienoja, vaikkei anatomia kiinnostaiskaan. Eläimet on siis aitoja, plastinoituja eläimiä. Ihan eri asia tutkiskella anatomiaa vierestä kolmiulotteisena kuin kirjasta tai ruudulta.

Tämä vierailu oli myös ensimmäinen vierailuni Heurekassa, ja edellisen kerran oon Tietomaassakin käynyt joskus... peruskoulussa? Oli siis ihan virkistävää päästä käymään tollasessa tieteellisessä leikkipaikassa :D Vaikka onhan suurin osa siitä melko lailla nuoremmille suunnattu, mutta mulla ei ole mitään ongelmaa innostua lapsille suunnatuista tieteen näytteistä.

Vaikka saattoi kuulostaa siltä, että mulla ois negatiivista asennetta tätä säätä kohtaan, niin älkää hämääntykö: Musta on ihanaa, että syksy on täällä. Kaapin perältä on kaivettu jo kynttilät ja lämpöviltti, ja kokonaisuuden kruunaa tee ja villasukat.

Kameraton syksy pähkinänkuoressa

Huomaan taas, että viime merkinnästä on kuukausi. Eikä se tunnu lainkaan kuukaudelta. Mietin aluksi, että no eihän mulle oo mitään mainitsemisen arvoista tässä syksyllä tapahtunut, niin mitäpä mä oisin päivitellyt. Mutta sitten hoksasin, että oikeestaan on melko paljonkin, mitä olisin voinut päivittää, mutta en vaan tehnyt sitä. On ollut approt, halloweenbileet, halloweenleffailta, megazone-maratooni (pääsin siis pelaan megazonea ekaa kertaa elämässäni ja heti neljäks tunniks kerralla!), Lotan tuparit, haalaribileet, lautapeli-iltaa, insomnia-lanit Porissa jossa oltiin ihan kutsuvieraina, ja niin pääsinhän mää Trendsettingissä kuunteleen Riku Rantalaaki! Ai niin ja kissafestareillakin kävin. :D

Eli siis toisinsanoen, ihan hirveästi kaikkea kivaa. Luultavasti siksi se onkin jäänyt päivittämättä, koska yleensä tänne blogiin kirjottelu on ollut sellasta mitä oon tehnyt aikani kuluksi. Ja joskus tietysti purkautuakseni ärsyttävistä asioista. Mutta yleensä kuitenkin lämpimikseni kertonut kuulumisia, kun ei tärkeämpääkään tekemistä ole ollut.

Joten, millään enää tässä vaiheessa en voi purkaa koko tapahtumarikasta syksyä, kun mulla ei enää ole ollut kameraakaan jolla ottaa kunnolla kuvia, mutta tässä pieniä palasia:

Hämeenkadun Approilta, vielä alkuillasta virkeänä uudet haalarit päällä.

Approjen loppuillasta Jussin kans jatkoilla mietitään missä oltiin sillä hetkellä...

Saatiin meidän ensimmäinen LootCrate!

Riku Rantala veti Trendsettingissä oikeen inspiroivan esityksen.

Halloweeniksi koristelin koko kämpän, mutta valitettavasti siitä ei ole juuri kuvia. Tässä pienet palaset meidän halloweenin leffaillasta :D

Tässä vielä kuva keskiviikolta kun olin lähdössä haalaribileisiin, luvassa pimeässä hohtavaa maalia ja valotikkuja.

Seuraavaksi mun hankintalistalla on ehdottomasti kamera. Tai puhelin, jossa on niin hyvä kamera, että sillä pärjää. Mun nykyisen puhelimen kamerassa on joku vika ja sillä tulee violetteja/punaisia kuvia, joita ei aina värikorjailukaan enää tee siedettävän näköisiksi, ja Nikoninkin myin pois. Mulla on ollut kokeilussa Jussin Canon, mutta se on vähän turhan iso jatkuvasti mukana kannettavaksi, niin kuin oma Nikonikin oli, siksi myin sen pois. Sitten kokeilussa oli Jussin GoPro, joka mahtuu kyllä joka paikkaan, mutta jolla ei sitten oikeen saanut hyviä kuvia, kun ei sillä voi kuin klikkailla, olematta ihan varma että mitä siinä kuvassa sitten näkyy.

Ongelma on, että haluaisin kyllä järjestelmäkameran, mutta se sais olla sellanen peilitön, pienempi, Olympus Penejä oon katsellut. Toisaalta mun on ehdottomasti priorisoitava uusi puhelin, koska nykyinen vetelee viimeisiään, joten oon tehnyt mielessäni kompromissin, et ehkä se mikrojärkkäri odottelee, kunhan sillä puhelimen kameralla sais jotain kuvia.

Tosi ikävää, että esim. tän syksyn tapahtumista mulla on ihan hirveän vähän kuvia. Varsinkin kun mulla on lähes aina ollut kamera mukana ja mulla on kaikista tapahtumista kuvia, ja tykkään et niitä kuvia on ja voin sitte kehittää niitä ihan paperisiksiki :D ja nyt sit yhtäkkiä on tällanen pitkä kausi, jollon ei oo mitään. Vaikka tää on varmaan sellanen ajanjakso, jolloin on ollut eniten juttuja mistä oisin halunnut kuvia!



Tää merkintä ei nyt mennyt yhtään siihen suuntaan kuin ajattelin sen menevän, mutta selvästi tää kamerattomuus on nyt vaivannut mua kun tuli ulos tämmöstä. Joka tapauksessa, hyvää alkanutta marraskuuta! (MARRASKUUTA, OIKEESTI!)

Parasta syksyssä

Tänään intouduin (viimein) tekemään kämpälle kunnon suurisiivouksen. Siivosin kaikki pöydät ja jopa hieman uudelleenjärjestelin tavaroita, imuroin ja pesin lattiat, puunasin keittiötasot ja vessan lattiasta kattoon. Kiinnitin myös seinälle uudet Doctor Who ja Better Call Saul -julisteet, sai munkin tietokoneen yllä oleva seinä vähän täytettä!

Ja sitten kaivoin esille myös kynttilät. Mulla on ollut kova syksytunnelma jo tovin, mutta nyt se iski ihan kunnolla. Ja koska tosi moni ihmettelee, miten joku voi muka tykätä syksystä enemmän kuin kesästä, niin päätin kirjoittaa "top 10 asiat syksyssä"-listan.

1. No ne kynttilät. Kesätauon jälkeen kelpaa taas tunnelmoida ihanassa kynttilänvalossa ja nauttia tuoksukynttilöiden ihanista tuoksuista.

2. Hyvä lämpötila. Mää kyllä tykkään kesästä ja lämmöstä, mutta en oo ihan hirveän helle-ihmisiä. Ihanaa kun ei oo enää tukalan kuuma, kämppä pysyy sopivan lämpöisenä, ei tarvii huolehtia akvaarion ylikuumenemisesta, hiki ei valu koko aikaa... Mutta toisaalta ei ole vielä hirveitä pakkasiakaan. Täydellinen välimaasto.

3. Syysvaatteet. Vähän edelliseen liittyen. Mä en oo hirveä kesävaatteiden ystävä, mua ahdistaa pitää pelkästään t-paitaa ja inhoan käyttää shortseja, ainoa siedettävä kesäasuste on hameet ja mekot. On aivan ihanaa kun saa vetää päälle ison villapaidan ja pitkät mukavat housut, villasukat ja kaulahuivin. Toisaalta ulos mennessä ei kuitenkaan tarvitse vielä pakkautua toppatakkiin ja -housuihin, tai tuumailla peittääkö pipo tarpeeksi korvia. Jälleen täydellinen välimaasto.

4. Peitot ja viltit. Kesäisin en yleensä pysty nukkumaan kovin paksulla peitteellä, kun tulee nopeasti kuuma. Ei myöskään pysty nukkumaan kovin lähellä toista, kun äkkiä ihot liimautuu yhteen ja olo käy tukalaksi. Syksyllä saa kaivaa esille taas ihanan paksun peiton ja voi kääriytyä sinne paijailemaan mukavasti :3

5. Lämpimät juomat. Nekin olleet kesän tauolla, ei lämpimässä halua juoda lisää lämmintä (tämä kesä kyllä oli sen verran vilpoisa, ettei tarvinnut luopua näistä.) Lämmin tee ja silloin tällöin herkullinen kaakao, omnommm...

6. HALLOWEEN. Yks ehdottomista lempparijuhlista! Halloween-asut on kaikista kivoimmat asut järkkäillä, samoin kuin halloweenjuhlat. Siihen teemaan on niin mukava keksiä kaikkea asianmukaista juomista ja syömistä.

7. Saa jäädä sisälle. Kesäisin tuntuu olevan aina hirveä paine siitä, että pitäis nauttia ulkoilmasta kun "on kerrankin lämmin." Musta on ihanaa, että voin oleilla sisätiloissa pelaamassa, kattomassa sarjoja ja elokuvia, lukemassa tai muuten vaan hengailemassa - ilman huonoa omatuntoa! Suurin osa liikunnasta jota tykkään tapahtuu myös sisätiloissa.

8. Lenkkeily on mukavampaa. Tämä sivuaa hieman edellistä, sillä lenkkeily on ainoa ulkona tapahtuva liikunta joka on mulle mieluista. Tähän liittyy myös vaatteet kovasti, sillä kesällä on epämukavaa kun joutuu lenkkeileen lyhyemmissä housuissa ja pelkässä t-paidassa, kun muuten tulee tosi kuuma tosi nopeasti. Musta on ihanaa, että saa pistää pitkät mustat trikoot jalkaan ilman pelkoa paahtumisesta, ja juoksutakin, eikä ole enää niin alaston olo<3 Toisaalta ei myöskään tarvitse talvivarustusta, joka on myös tosi epämiellyttävä.

9. Sade. Syksyiset aurinkoiset ilman on tosi kivoja ja ihania, mutta yksi parhaista asioista on myös pimeä syysilta ja sade. Siinä on jotain sellasta tunnelmaa, joka vetoaa muhun ihan hirveästi. Saan myös paremmin unta, kun saan kuunnella sateen ropinaa ikkunaan.

10. Luonnon väriloisto. Viimeisenä ja ehkä hieman kliseenäkin. Musta koko luonto on kauneimmillaan syksyllä. Kesällä on toki ihana katsella kukkia ja ihastella vihreää ruohoa, mutta syksyllä mää todella lumoudun luonnosta. Kaikkialla on kaunita värejä, ihanan väriset lehdet rapisee jaloissa ja tuuli pyörittelee niitä minne sattuun, taivaalla tuntuu oleva enemmän värejä kuin koko vuonna, ja yöksi ehtii vielä ihailemaan tähtitaivastakin. Tämä siis ENNEN sitä hirveää loska-sade -aikakautta, jolloin kaikki muuttuu ruskeaksi ja harmaaksi.

Kaikki gifut tumblr:ista.

jättimonneja

Viime viikonloppu oli kyllä taas actionia täynnä. Perjantaina nautittiin pienellä porukalla muutamat alkoholipitoiset virvoitusjuomat ja lähdettiin tsekkaamaan Hervannan yökerho Cupola :D Muistutti etäisesti vanhaa kunnon Blues Moonia, mutta vaan vielä hieman astetta alemmalta tasolta. Juomat silti edullisempia! Lauantaina lähdettiin hieman erilaisella kokoonpanolla syömään Pancho Villaan, ja vaikka niitä "jatkoja" suunniteltiin, niin istuttiinkin sitten iltaa vaan tässä meidän kämpillä ja katseltiin ihmeellisiä videoita. Kyllä se ilta niinkin meni erittäin rattoisasti!

Sunnuntaina lähdettiin Jussin kans heti aikaisin OnniBussilla Helsinkiin. Käytiin tsekkaileen valtavia monneja ja muita kivoja kalaotuksia Sealifessä, haahuilemassa Verkkokaupassa, pelaamassa minigolffia ja tällasta mukavaa. Kyllä oli illalla kotiin päästessä jalat vähän poikki kun muutama askel oli päivän aikana tullut otettua. Maistui uni!

Jättimonneja, karppeja, meduusoita ja muuta mukavaa. Kuvia ei kyllä hirveästi tullut otettua, pari vain puhelimella, mutta eipä siellä kannatakaan tuhlata huomiota kuvailuun - siellä on kaikki paljon upeampaa livenä!

Maanantaina mulla alkoikin sitten työharjoittelu englanninkielisessä päiväkodissa. Eka päivä tuntu musta aivan hirveän nihkeältä, ihan kuin oisin koko ajan seisonut väärässä paikassa enkä ymmärtänyt ollenkaan, miten mun nyt pitäisi olla. Oon siis ollut aivan äärettömän vähän missään tekemisissä lasten kanssa, eikä mulla oo ollut mitään tarvetta tai halua ollakaan, ja mulle suuri kysymys ennen tota työharjottelun alkamista oli ihan sekin, että miten ihmeessä niille lapsille voi sitten puhua. Varsinkin englantia?

Tyytyväisenä voin kuitenkin sanoa, että nyt tän viikon aikana homma on lähtenyt rullaamaan varsin mukavasti! Kyllä mää sen nyt jo voin sanoa, että ei tuo se mun juttu ole, mutta se on paljon mukavampaa kuin uskoin, ja lapsetkin ihan herttaisia suurimman osan ajasta. Aika myös vierähtää sen verran nopsaa, että se työajan loppuminen tulee jotenkin tosi yllätyksenä. Yleensä kuitenkin oon sattunut just muutaman minuutin yli katsomaan kelloa, niin oon hoksannut lähteä :D

Mutta niin, ei tarvii joka ilta ennen nukkumaanmenoa ahdistua siitä, että huomenna töihin, vaan on oikeestaan ihan mukava lähteä. Vaikka mulla nyt onkin työmatkaa se 30 kilometriä...... Eikä kelalta oo vielä kuulunut päätöstä mun matkatuen maksamisesta. Saas nähdä.

Nyt pääsin kuitenkin alottelemaan syyslomaa! Ja huomenna starttaakin taas matka Raaheen :) Synttärijuhlaa tiedossa sieläkin, ei nää viikonloput vaan tunnu rauhottuvan!

sorsaystävät

Enää tämä viikko koulua jäljellä, ja alkaa jo työharjottelu päiväkodissa! Musta tää on tullut jotenki aivan kauhean nopeasti, ja yhtäkkiä on tullut sellanen fiilis, etten oo ollenkaan valmis :D Lähinnä sen vuoksi, että paljastui, kuinka monimutkanen projekti onkaan kyseessä, kun kaikesta pitää tehdä kirjallinen suunnitelma ja pohtia miten edes jonku leikkituokion vetäminen vaikuttaa lapsen kehitykseen ja voi sentään. Luulin, että kyseessä ois vaan sitä... noh, tekemistä. Mutta toisaalta joo onhan se ihan ymmärrettävää, että vaaditaan todisteita myös siitä, että ymmärtää mitä on tekemässä ja miksi. Silti. Kyllä se on mua nyt pistänyt vähän ahdistamaan. Vaan eiköhän se siitä sitten, kun pääsee vauhtiin! 5 viikkoa kuitenkin aikaa opetella ja totutella :)

Työharjotteluakin ehtii olla vaan viikko, ennen kuin alkaa syysloma... Ja siis huomennahan on LOKAKUU. Musta tuntuu, että aina päivittelen tätä, kun aika menee niin nopeasti, mutta kun se vaan menee!

Mun on ollut tarkotus tehdä kämppämerkintä jo jonkin aikaa, nyt kun tää tosiaan on ollut valmis tovin. Pidettiin lauantaina ensimmäiset pirskeetkin täällä, Mexico-teemalla. Asiaankuuluvasti tortillojen ja nachojen lisäksi nautittiin huimat määrät tequilaa...

Mutta siis niin, ei oo kämpästä tullut vielä kuvia otettua (ensi kerraksi sitten!) mutta eilen satuin käymään ihan vieressä olevalla järvellä lenkillä, ja huomasin siellä olevan ihan kesyjä sorsia! Päätin siis tänään lähteä ihan kameran ja leivän kanssa liikenteeseen, jos niistä otuksista saisi jotain kuviakin :3 Samalla aattelin ottaa vähän kuvia tästä mun ihan lähiympäristöstä. Asun tosiaan siinä mielessä tosi hyvällä paikalla, että asun ihan Hervannan keskustan vieressä, mutta sitten täällä on joka puolella tällasia ihania luonto-spotteja. Varsinkin lenkkeily on ihan eri tavalla mielekästä, kun voi kulkea oikeasti kauniissa ympäristössä. Nyt en edes lähtenyt käymään sillä pidemmällä lenkkireitillä, jonka varrella on kans oikeasti niin ihania paikkoja. Sen kiertämiseen vaan menee aina se 45 min - kävellen ja kuvaillen vielä enemmän - ja olin niin myöhään liikkeellä, että ehti nytkin tulla pimeää!

Niin, takaisin niihin sorsiin sitten :D Menin leivän ja kameran kanssa rantaan, heitin muutamia palasia. Ne oli tosi kesyjä, joten aattelin, että ainakin muutama tulis siihen niin lähelle, että sais hyvää kuvaa. Ja kyllä vaan ne nousivat sieltä vedestä hyvin pian rannalle. Niitä sorsia ui myös sieltä kauempaa järveltä siihen rantaan kun hoksasivat, että joku nakkelee leipää. Pian kaikki niistä änkesi siihen rannalle ja rupesi muodostamaan piiriä mun ympärille. Yks jopa nokkas mua ihan kevyesti jalasta, ja siinä vaiheessa kyllä hoksasin että nämä sorsat ei pelkää mitään :D Äkkiä nappasin repun selkään ja lähdin hyppelehtimään sorsapiiristä pois! Jäi kyllä kuvat ottamatta, palasin paikalle vasta kun hirveä kokoontuminen oli vähän hiljentynyt, eikä ne enää kävellyt mun perässä heti kun näkivät mut!

Tuon viimeinen kuva kyllä mun mielestä todistaa, että tämän järven sorsilla on jotain pahoja suunnitelmia ihmiskunnan varalle. Tai siis - no - KATTOKAA SITÄ.

En ole 100% varma onko tuo ilme ystävällinen vai sellanen, että se haluaa katsoa kun maailma palaa.

Mutta ei, kivoja kavereita ne on! :3

hiiri pöydälle

Saatanan helvetti, että menee hermot tuon työkkärin kanssa. Sossua varten tarvii sellasen työvoimapoliittisen lausunnon (tms???) ja kävin jo yli viikko sitte työkkärissä selvittelemässä tilannetta ja tein selvityksen siitä, että oon hakenut yhteishaussa mutten vaan päässyt mihinkään. Sen jälkeen, kun se on käsitelty, saa sitten sen lausunnon. Kysyin, kauanko tuon käsittelyssä menee, ja sanottiin että muutama päivä, ei yleensä kauaa, mutta MITÄ ETTÄ. Vieläkin "käsittelyssä." Miten vaikeaa se voi olla käsitellä?

Virallisesti mun ainoa tulonlähde on tällä hetkellä kela, joka maksaa mulle asumistuen, eli osan vuokrasta :D Tarkalleen 283,36 euroa kuussa. En saa mitään muuta apurahaa. En työmarkkinatukea koska ylioppilas eikä ammattiin valmistunut. En sossusta tukea kun ei ole työvoimapoliittista lausuntoa ja työkkäri käsittelee sitä toista viikkoa. Oon vaan tässä miettinyt, että oon sinänsä onnekas kun asuu vanhemmat melkein vieressä ja ne voi aina avustaa rahallisesti (ja ruuallisesti!), mutten kyllä tajua ollenkaan miten tässä tilanteessa oleva, jolla ei kyseistä etua olis, pärjäis.

Enkä hei ihmettele sitä harmaata taloutta enää ollenkaan, sillä jos ite satun tienaamaan yli 300 euroa kuussa, se on heti tuosta vähästäkin tuesta pois. :D Mitähän tähän nyt kommentois.

Onneksi on vielä ihana syksy ja hyvä mieli, sitten kun alkaa sataa räntää ja paskaa niin voi alkaa kiukuttaa! 3:

kissoja sataa taivaan täydeltä

Nyt on kyllä suru puserossa, kun ei ole varaa maksaa edes vanhoja myöhästymismaksuja kirjastolle, että vois taas käyttää korttia ja lainata ilmaiseksi kirjoja, voi juku :D Pian katkeaa netflixikin, kun se haluaisi aina kuun alussa veloittaa kahdeksan euroa tililtä, mutta nyt siellä on vain kaksi. Rip. No, onneksi tää rahanpuute on vaan tilapäistä, maksoin vahingossa liikaa vuokraa niin saan pian takaisin rahaa tilille ja muitakin tuloja on saapumassa, kunhan ne ehtivät. :D Toivottavasti pian.

Rahaa odotellessa suurta syksyn arvostusta. Ilma on niin 10/10 raikas ja kaikki nättiä ja ihanaa <3